NELJÄ VUODENAIKAA
FOUR SEASONS
← Previous lesson Next lesson →
Suomen vuosi jakautuu neljään hyvin erilaiseen vuodenaikaan: kevääseen, kesään, syksyyn ja talveen. Jokaisella on oma valonsa ja tunnelmansa.
Vuodenaika – season Milloin? – when?
syksy (autumn) syksyllä
talvi (winter) talvella
kevät (spring) keväällä
kesä (summer) kesällä
KUUKAUDET – THE MONTHS
Talvi: joulukuu, tammikuu, helmikuu
Kevät: maaliskuu, huhtikuu, toukokuu · Kesä: kesäkuu, heinäkuu, elokuu
Syksy: syyskuu, lokakuu, marraskuu
Remember!
Basic form: talvi / kevät
Stem: talve- / kevää-
Syyskuussa illat pimenevät nopeasti. Tuulee, ja usein sataa vettä, mutta välillä on kirkkaita ja raikkaita päiviä. Metsä vaihtaa väriä: koivut muuttuvat keltaisiksi ja vaahterat punaisiksi. Tätä kutsutaan ruskaksi. Lokakuussa puut ovat jo melkein paljaat, ja kaikki odottavat ensilunta.
Ruska-aika means the weeks in autumn when the forests, especially in Lapland, glow yellow, orange and deep red before the leaves drop. Many Finns travel north just to see it.
Talvella aurinko nousee myöhään ja laskee aikaisin. Maa on valkoinen, ja pakkasta voi olla kymmeniä asteita. Joskus lumen sijaan tulee räntää, ja silloin kadut ovat liukkaat. Talvella voi hiihtää, luistella tai laskea pulkalla mäkeä. Joulun alla kaikki toivovat lunta, koska musta joulu tuntuu väärältä.
Word tip!
räntä (räntää) = sleet, half snow and half rain
Nyt sataa räntää. = It's sleeting now.
WORDS ENDING IN -UT / -YT
-ut / -yt → -ue- / -ye-
ohut thin
kevyt light (not heavy)
Basic form ohut kevyt
Partitive form ohutta kevyttä
Stem form ohue- kevye-
Kevättakit ovat kevyet. Spring coats are light.
Älä kävele ohuellajäällä! Don't walk on thin ice!
WEATHER SENTENCES – ON TUULISTA
A Finnish weather sentence has no subject. It opens with the verb olla (on) or with a word telling when.
The adjective that describes the weather takes the partitive ending -a/-ä or -ta/-tä.
On tuulista.
It is windy.
On sateista.
It is rainy.
On liukasta.
It is slippery.
On pilvistä.
It is cloudy.
It is dark in December – Joulukuussa on pimeää
The time word comes first, then the verb:
Aamulla on sumuista.
It is foggy in the morning.
Heinäkuussa on kuumaa.
It is hot in July.
Illalla on viileää.
It is cool in the evening.
Tunturissa on tuulista.
It is windy on the fell.
Kevät on Suomessa arvoitus. Etelässä lumi voi sulaa jo maaliskuussa, mutta Lapissa hiihdetään vielä toukokuussa. Päivät pitenevät joka viikko, ja yhtäkkiä valoa on paljon. Linnut palaavat etelästä, ja ensimmäiset kukat nousevat maasta. Kun koivut saavat pienet vihreät lehdet, kevät on todella täällä.
Vappuna eli toukokuun ensimmäisenä päivänä juhlitaan kevättä: kaduilla on ilmapalloja, ja ihmiset juovat simaa ja syövät munkkeja.
Kesä on lyhyt mutta sitäkin ihanampi. Kesäkuussa aurinko tuskin laskee, ja illalla voi lukea ulkona ilman lamppua. Järvet lämpenevät, ja ihmiset uivat, soutavat ja grillaavat. Toki kesälläkin voi sataa viikon putkeen, mutta se ei haittaa. Kaikki kysyvät toisiltaan: Milloin lomasi alkaa? Minne lähdet? Mitä aiot tehdä?
Monelle kesän paras hetki on juhannus, keskikesän juhla.
paras hetki – the best moment
kesän paras hetki = the best moment of the summer
MILLAINEN SÄÄ ON?
Tuulee. It is windy.
Tuulee kovaa. It is very windy.
Sataa rakeita. It is hailing.
Ukkostaa. There is a thunderstorm.
On sumuista. It's foggy.
Taivas on sininen. The sky is blue.
Taivas on pilvessä. The sky is overcast.
On kuumaa. It's hot.
On raikasta. It's fresh.
On kosteaa. It's damp.
PALJONKO ON LÄMMINTÄ?
lämpötila, lämpötilan – the temperature
mittari näyttää – the thermometer shows
Mittari näyttää miinus kaksitoista astetta.
esim. +18 astetta On lämmintä.
0 astetta – vesi jäätyy
-25 astetta On kovaa pakkasta.
Listen and repeat:
Lucas: Brr! Onko jo talvi?
Aino: Talviko? Nythän on vasta lokakuu! Mittari näyttää plus kaksi astetta.
Lucas: Lyonissa on nyt 18 astetta, ja ihmiset istuvat terasseilla.
Aino: Voi että! Kuulostaa ihanalta. Lähtisin heti etelään.
Lucas: Milloin tulee oikea talvi? Kuinka kylmä täällä voi olla?
Aino: Marraskuussa tai joulukuussa. Oulussa on joskus -30 astetta, täällä vähän lämpimämpää.
Lucas: Apua!
Aino: Tarvitset toppatakin, pipon, villasukat ja lapaset. Sisällä on onneksi aina lämmintä.
THE ENDING -KIN
1) meaning: also, too Lucas on vaihto-opiskelija. Sofiakin on vaihto-opiskelija.
2) meaning: even Oulussa on usein kylmää, joskus Helsingissäkin.
Compare the place words and the verbs:
Missä Sofia on? Hän on sisällä. She is inside.
Mihin Lucas menee? Hän menee sisään. He is going inside.
MENNÄÄNKÖ LUISTELEMAAN?
Listen and repeat:
Aino: Lucas, mennäänkö lauantaina luistelemaan?
Lucas: Minne? Järvellekö?
Aino: Ei, lähikentälle! Siellä on luistinrata, ja illalla siellä luistelee paljon helsinkiläisiä.
Lucas: Mutta minulla ei ole…
Aino: Luistimia? Saat Eetun vanhat luistimet. Hän on minun pikkuveljeni.
Lucas: Minä en osaa luistella ollenkaan.
Aino: Minä opetan sinua! Se on helpompaa kuin luulet. Ja sunnuntaina mennään hiihtämään.
Lucas: Hetkinen, hetkinen…
Aino: Sukset saat minulta. Ei selityksiä!
Lucas: No hyvä on. Kokeillaan!
NIMIPÄIVÄKAHVIT
Listen and repeat:
Mikko: Lucas, arvaa, miksi minulla on tänään pullaa mukana?
Lucas: Onko sinulla syntymäpäivä?
Mikko: Ei, vaan nimipäivä. Tänään on Mikon päivä.
Lucas: Mikä ihmeen nimipäivä?
Mikko: Suomalaisessa kalenterissa jokaisella nimellä on oma päivä. Silloin juodaan kahvia ja syödään pullaa.
Lucas: Hauskaa nimipäivää sitten! Onko minullakin nimipäivä?
SUOMEN TÄRKEIMMÄT JUHLAT – THE MAIN FINNISH CELEBRATIONS
Six big celebrations shape the Finnish year. On these days most shops close early or stay shut, and most people are free from work.
Juhla – celebration – milloin? (when?)
jouluaatto (24.12.) – Christmas Eve – jouluaattona
uudenvuodenaatto (31.12.) – New Year's Eve – uudenvuodenaattona
pääsiäinen (maaliskuu tai huhtikuu) – Easter – pääsiäisenä
vappu (1.5.) – May Day – vappuna
juhannus (kesäkuun lopussa) – Midsummer – juhannuksena
itsenäisyyspäivä (6.12.) – Independence Day – itsenäisyyspäivänä
Families also celebrate plenty of smaller days, for example isänpäivä (Father's Day, the second Sunday of November) and äitienpäivä (Mother's Day, the second Sunday of May), plus every family's own birthdays.
HOLIDAY WISHES
In these wishes the adjective and the noun are both in the partitive:
hyvä vappu
a good May Day
Hyvää vappua!
Happy May Day!
hyvä juhannus
a good Midsummer
Hyvää juhannusta!
Happy Midsummer!
hyvä joulu
a good Christmas
Hyvää joulua!
Merry Christmas!
onnellinen uusi vuosi
a happy new year
Onnellista uutta vuotta!
Happy New Year!
For birthdays and name days:
Onnittelut!
Lämpimät onnittelut!
HARJOITUKSET – EXERCISES
1. Which season is it?
How well do you know the Finnish year?
2. Write the verb in the right person.
(The verb type is given in brackets.)
3. Drag the right question word into each sentence.
Each question word fits one sentence only.