THE VERB

Good to know: Apart from the hän-form (Aino on), every verb type shares these personal endings, so learning them well now pays off later. You can usually leave out minä, sinä, me and te, because the ending already tells who is meant.

TEHDÄ (IRREGULAR) – TO DO, TO MAKE

minä teen kahvia

sinä teet läksyjä

hän tekee töitä

me teemme ruokaa

te teette paljon

he tekevät virheitä

Saying no:

Mitä te teette sunnuntaina?

Mitä Mikko ja Aino tekevät sunnuntaina?

Me emme tee mitään erikoista.

Mikko ja Aino eivät tee läksyjä.

NÄHDÄ (IRREGULAR) – TO SEE, TO NOTICE

minä näen meren

sinä näet kissan

hän näkee bussin

me näemme tähdet

te näette ystävän

he näkevät elokuvan

THE PERSONAL ENDINGS OF VERBS

Finnish verbs fall into five conjugation groups, the verb types. A verb’s group depends on the marker at the end of its basic form and on the way the personal endings are joined to it. In every group the personal endings are the same; only the hän-form (3rd person singular) may behave differently. First remove the infinitive marker, then attach the ending:

How it works:

laulaa = to sing

laulan = I sing

tulla = to come

tulen = I come

The model verb in the table below is laulaa (to sing). It is a type 1 verb, which is the largest conjugation group in Finnish. The dictionary form of these verbs ends in two vowels, and the final one (a or ä) is the infinitive marker.

LAULAA – TO SING

n minä laulan

Minä laulan kuorossa.

I sing in a choir.

t sinä laulat

Mitä sinä laulat?

What are you singing?

lengthen the last vowel:

hän laulaa.

Lucas laulaa suihkussa.

Lucas sings in the shower.

mme me laulamme

Me laulamme yhdessä.

We sing together.

tte te laulatte

Laulatteko te usein?

Do you (all) sing often?

vat/vät he laulavat

He laulavat ranskaksi.

They sing in French.

SAYING NO: THE NEGATIVE VERB

Finnish says “not” with a verb of its own, and that verb has a separate form for each of the six persons. The personal ending moves onto this negative verb, so the main verb that follows it has no ending at all.

Laulaa / To sing	Negative form
Minä laulan	En laula
Sinä laulat	Et laula
Hän laulaa	Ei laula
Me laulamme	Emme laula
Te laulatte	Ette laula
He laulavat	Eivät laula

Tulla / To come	Negative form
Minä tulen	En tule
Sinä tulet	Et tule
Hän tulee	Ei tule
Me tulemme	Emme tule
Te tulette	Ette tule
He tulevat	Eivät tule

Remember!

1. To get the main verb for a negative sentence, take the minä-form and remove its ending -n:

Minä tule-n → en, et, ei tule / emme, ette, eivät tule

2. The negative word for the 3rd person plural always ends in -vät, since it contains none of the vowels a, o, or u:

He eivät tule tänään.

THE FIVE VERB TYPES

VERB TYPE 1 (TWO VOWELS): SANOA

minä sanon

sinä sanot

hän sanoo

me sanomme

te sanotte

he sanovat

Tip: Word lists show the type as a number in brackets after the verb: sanoa (1), laulaa (1). sanoa = to say

VERB TYPE 2 (-DA, -DÄ): SAADA, VIEDÄ

Here the basic form ends in the marker -da, -dä. Remove it first, then attach the personal endings. Watch out: The hän-form (3rd person singular) gets no ending at all.

	saa/da	vie/dä
minä	saan	vien
sinä	saat	viet
hän	saa	vie
me	saamme	viemme
te	saatte	viette
he	saavat	vievät

saada = to get, to receive viedä = to take (somewhere)

VERB TYPE 3, THE E-VERBS – KUULLA, PÄÄSTÄ, NOUSTA

In this group the basic form ends in one of the markers below (the everyday verb mennä, to go, is one of the -nä verbs): –la, –lä; -(s)ta, -(s)tä ; –na, –nä; also -ra, -rä. Once the marker has been removed, the vowel e goes in front of the personal ending. Watch out: In the hän-form you get a double ee in the final syllable.

	kuul/la	pääs/tä
minä	kuulen	pääsen
sinä	kuulet	pääset
hän	kuulee	pääsee
me	kuulemme	pääsemme
te	kuulette	pääsette
he	kuulevat	pääsevät

	nous/ta	pur/ra
minä	nousen	puren
sinä	nouset	puret
hän	nousee	puree
me	nousemme	puremme
te	nousette	purette
he	nousevat	purevat

kuulla = to hear

päästä = to get (in or through), to be allowed to go

nousta = to get up, to rise; purra = to bite

VERB TYPE 4, THE A-VERBS – KERÄTÄ, SIIVOTA

The marker to remove is -a, -ä. In the personal forms, the t just before it is replaced by a, ä and then the ending follows. Watch out: In the hän-form the verb ends in a long aa, ää vowel.

	kerät/ä	siivot/a
minä	kerään	siivoan
sinä	keräät	siivoat
hän	kerää	siivoaa
me	keräämme	siivoamme
te	keräätte	siivoatte
he	keräävät	siivoavat

kerätä = to collect, to pick

siivota = to tidy up, to clean

VERB TYPE 5, THE SE-VERBS

Verbs of this last type have a basic form ending in –ita, –itä. Take away the final a, ä and put se in its place, right before the personal ending.

	mainita (to mention)	häiritä (to disturb)
minä	mainitsen	häiritsen
sinä	mainitset	häiritset
hän	mainitsee	häiritsee
me	mainitsemme	häiritsemme
te	mainitsette	häiritsette
he	mainitsevat	häiritsevät

Mikko häiritsee Ainoa, kun hän opiskelee.

Opettaja mainitsee kokeen joka tunnilla.

VERBS THAT TAKE A CERTAIN CASE

TYKÄTÄ (TYPE 4) – TO LIKE, TO BE FOND OF

Every personal form has a strongkkwhere the basic form has a single k:

(minä) tykkään suklaasta

(sinä) tykkäät musiikista

Mikko tykkää salibandysta

(me) tykkäämme saunasta

(te) tykkäätte talvesta

Aino ja Sofia tykkäävät elokuvista

tykätä takes a noun in the -sta, -stä form

Mistä ruoasta Lucas tykkää?

Which food does Lucas like?

Hän tykkää pizzasta.

He likes pizza.

Hän ei tykkää kalasta.

He doesn’t like fish.

Tykkäätkö sinä jäätelöstä?

Do you like ice cream?

Aino tykkää sinusta.

Aino likes you.

Sofia tykkää Lucaksesta.

Sofia likes Lucas.

tykätä can also take a verb in its basic (infinitive) form

Missä te tykkäätte uida?

Where do you (pl.) like to swim?

Mikko tykkää pelata salibandya.

Mikko likes to play floorball.

Sofia tykkää piirtää.

Sofia likes to draw (drawing).

HARRASTAA (TYPE 1) – TO DO SOMETHING AS A HOBBY + A PARTITIVE NOUN

Mikko harrastaa salibandya.

Mikko’s hobby is floorball.

Hän harrastaa pingistä, koripalloa ja sulkapalloa.

He plays table tennis, basketball and badminton.

Aino harrastaa lentopalloa.

Aino plays volleyball in her free time.

Remember! Only a noun can come after harrastaa, never a second verb.

Sofia harrastaa laulamista.

Sofia’s hobby is singing.

Lucas harrastaa kokkaamista.

Lucas’s hobby is cooking.

Mitä te harrastatte?

What are your (pl.) hobbies?

PUHUA (TO TALK ABOUT) + STA, STÄ

Mistä he puhuvat?

What topic are they chatting about?

He puhuvat politiikasta.

They are chatting about politics.

He puhuvat jalkapallosta.

They are talking about football.

Kenestä Aino puhuu?

Who is Aino talking about?

Mikosta.

About Mikko.

Opettajasta.

About the teacher.

KUUNNELLA (TYPE 3) TO LISTEN (TO SOMETHING)

Watch out:

nn → nt wherever a personal ending is added

kuunnella

(minä) kuuntelen, (sinä) kuuntelet, Aino kuuntelee

(me) kuuntelemme, (te) kuuntelette, opiskelijat kuuntelevat.

KUUNNELLA TAKES THE partitive case:

Lucas kuuntelee musiikkia.

Lucas is listening to music.

Aino kuuntelee opettajaa.

Aino is listening to the teacher.

TAVATA (TYPE 4) – TO MEET (SOMEONE)

Watch out: every personal form has the switch v → p (tapaa-, not tavaa-). (minä) tapaan (sinä) tapaat Lucas tapaa (me) tapaamme (te) tapaatte ystävät tapaavat Milloin te tapaatte?

When are you (pl.) meeting?

Lucas tapaa Ainon kirjastossa.

Lucas meets Aino at the library.

Mikko ja Sofia tapaavat asemalla.

Mikko and Sofia meet at the station.

THE PRESENT TENSE

Finnish uses one and the same present tense for “I do”, “I am doing” and “I will do”. The future has no marker of its own. minä luen = I read, I am reading, I will read To make it clear that you mean the future, add a time expression, for instance ensi viikolla ´next week´ , and the context does the rest. Sofia lähtee ensi viikolla. Sofia is leaving next week.

COMMANDS TO ONE PERSON (IMPERATIVE SINGULAR)

In every verb type, the singular command comes straight from the 1st person (minä-form): you just remove its ending -n.

odottaa (1) to wait

odotan I wait

Odota! Wait!

vien → Vie! Take (it)!

käyn → Käy! Drop by!

nousen → Nouse ylös! Get up!

kuulen → Kuule! Listen! / Hey!

siivoan → Siivoa! Tidy up!

A Finnish command does not automatically sound rude, especially when it is said in a friendly voice.

To soften it even more, add ole kiltti after it:

Odota, ole kiltti.

Please wait.

FORBIDDING: THE NEGATIVE

To say “don’t”, put the word älä in front of the command:

Älä huuda!

Don’t shout!

Älä odota!

Don’t wait!

COMMANDS TO SEVERAL PEOPLE (AND FORMAL)

Remove the infinitive marker and attach -kaa, -kää: tul/la (3) → tulkaa Tulkaa sisään!

The negative of the plural and formal command:

use the word Älkää, and the verb itself ends in -ko, -kö.

Tulkaa! → Älkää tulko!

Don’t come!

Syökää → Älkää syökö!

Don’t eat!

LÄHDETÄÄN! – LET’S LEAVE!

Grammatically this is the passive, but one of its everyday jobs is to work as a “let’s…” command for the whole group (“we”).

VERB TYPES 2, 3 AND 4

Attach the ending an, än directly to the dictionary form of the verb.

nousta (3)

Noustaan ylös!

Let’s get up!

pelata (4)

Pelataan korttia!

Let’s play cards!

uida (2)

Uidaan järvessä!

Let’s swim in the lake!

VERB TYPE 1 WORKS DIFFERENTLY

Take the 1st person singular (minä-form) as your starting point. Remove the ending –n and attach taan/tään.

katsoa: minä katso-n

Katsotaan elokuva!

Let’s watch a film!

etsiä: minä etsi-n

Etsitään avaimet!

Let’s look for the keys!

THE NEGATIVE

Here the negative word is always ei , and the verb loses its last two letters.

lähdetään → ei lähdetä

let’s not leave

katsotaan → ei katsota

let’s not watch

Ei lähdetä vielä! Ei katsota uutisia!

WHERE YOU MEET THE “MENNÄÄN”-FORM: THREE USES

1) LET’S DO SOMETHING

Mennään saunaan!

Let’s go to the sauna!

Tavataan kirjaston edessä!

Let’s meet in front of the library!

2) THE SPOKEN “WE” FORM

In everyday talk Finns use this form for “we” all the time, instead of the me-form.

Me mennään Nuuksioon.

We are going to Nuuksio.

Standard written form: Me menemme Nuuksioon.

Mihin aikaan me lähdetään?

What time are we leaving?

Standard written form: Mihin aikaan me lähdemme?

3) THE PASSIVE (“PEOPLE DO…”)

Suomessa syödään paljon ruisleipää.

People eat a lot of rye bread in Finland.

Kesällä mennään mökille.

In summer, people go to the cottage.

THE CONDITIONAL (“WOULD”)

The conditional is marked with isi , which sits between the verb stem and the personal ending. Your starting point is the he-form (3rd person plural): remove its ending (vat, vät) and add the marker and then the personal ending: istua (he) istu-vat istuisi– + personal ending

HOW THE LAST VOWEL OF THE STEM REACTS TO -ISI-:

e, i drop out

KUULLA	NOUSTA	LUKEA	ETSIÄ
(he) kuulevat	nousevat	lukevat	etsivät
kuulisi-	nousisi-	lukisi-	etsisi-

Lukisitko tämän kirjeen?

Would you read this letter?

Nousisin aikaisin, jos jaksaisin.

I would get up early if I had the energy.

long vowels get shorter

OSATA	KERÄTÄ	TUODA	LYÖDÄ
(he) osaavat	keräävät	tuovat	lyövät
osaisi-	keräisi-	toisi-	löisi-

Look at how uo → oisi and yö → öisi

Toisitko minulle vettä?

Would you bring me some water?

Minä keräisin sieniä metsässä.

I would pick mushrooms in the forest.

Toisin sinulle kukkia.

I would bring you flowers.

Lähtisin rannalle pelaamaan lentopalloa.

I would go to the beach to play volleyball.

Special cases: olla (to be) → olisi– Olisin iloinen, jos tulisit.

I would be happy if you came.

käydä (to visit) → kävisi– Kävisin mielelläni Lyonissa.

I would love to visit Lyon.

THE CONDITIONAL IN THE NEGATIVE

The negative word carries the personal ending, so the verb itself has none ostaisin → en ostaisi (I would not buy)

ostaisit → et ostaisi

ostaisi → ei ostaisi

ostaisimme → emme ostaisi

ostaisitte → ette ostaisi

ostaisivat → eivät ostaisi

En ostaisi noin kallista takkia.

I wouldn’t buy such an expensive coat.

WHEN DO WE NEED THE ISI-FORM IN REAL LIFE?

Besides “what if” statements (“if I had…”), Finns use this form all the time when they want to ask for something politely

ASKING NICELY (THE FINNISH WAY OF SAYING “PLEASE”)

Auttaisitko minua hetken?

Would you help me for a moment?

Voisitko avata ikkunan?

Could you open the window?

Saisinko lasin vettä?

Could I have a glass of water, please?

IMAGINING THINGS (“IF…”)

Minä haluaisin asua mökillä.

I would like to live at a summer cottage.

Ostaisin veneen, jos minulla olisi rahaa.

I would buy a boat if I had money.

Olisi hauskaa nähdä sinun kotikaupunkisi.

It would be fun to see your home town.

MAKING SUGGESTIONS

Lähtisitte tekin mökille!

You should come to the cottage too!

Mitä jos me söisimme ensin?

What if we ate first?

-MAAN, -MÄÄN / -MASSA, -MÄSSÄ – VERB FORMS FOR “GOING TO DO” AND “BEING OUT DOING”

Finnish has a special form for the second verb when a sentence tells where someone is heading in order to do something, or where someone is busy with an activity.

Pay attention to the question words!

Mihin Lucas menee?

Where is Lucas going?

Hän menee uimaan.

He is going swimming.

Missä Aino on?

Where is Aino?

Hän on lukemassa.

She is off reading (somewhere).

Mitä Mikko tekee?

What is Mikko doing?

Hän kokkaa.

He is cooking.

To build these forms, take the 3rd person plural (he-form) and remove its ending –vat /-vät . Put maan/mään or massa/mässäin its place.

(he) ui-vat

kävele-vät

uimaan

kävelemään

uimassa

kävelemässä

A: mennä, lähteä + maan / mään

When the finite verb of the sentence is mennä , the verb after it takes the maan/mään form. Look at the question word!

Mihin he lähtevät?

Where are they off to?

He lähtevät kalastamaan.

They are going fishing.

He lähtevät järvelle.

They are going to the lake.

Mihin sinä menet?

Where are you going?

Ostamaan leipää.

To buy some bread.

Mennään katsomaan elokuvaa!

Let’s go and watch a film!

B: olla or istua + massa / mässä

After verbs like olla, istua , the second verb goes into the massa/mässä -form instead. Mind the question word!

Missä Sofia on?

Where is Sofia?

Hän on kävelemässä.

She is out walking.

Hän on puistossa.

She is in the park.

Missä Lucas on?

Where is Lucas?

Pesemässä pyykkiä.

Doing the laundry (washing clothes).

Hän istuu kirjastossa lukemassa.

He is sitting in the library, reading.

Careful! This form is not the same thing as the English “-ing” form (to be doing something)!

Mitä te teette?

What are you (pl.) doing?

Me siivoamme.

We are tidying up.

Missä Mikko on?

Where is Mikko?

Hän on pelaamassa salibandya.

He is (off) playing floorball.

CONSONANT GRADATION (K, P, T) IN TYPE 1 VERBS

The consonants k, p, t can alter when an ending is attached to a word, in verbs as well as in nouns. This is called consonant gradation, and we will learn it little by little. Here we look only at a few frequent changes in type 1 verbs. A double consonant (kk, pp, tt) turns into a single one (k, p, t). This affects the 1st and 2nd persons, both singular and plural, but never the 3rd persons!

	tt → t	kk → k	k → –
	KIRJOITTAA (to write)	LEIKKIÄ (to play)	HAKEA (to fetch)
minä	kirjoitan	leikin	haen
sinä	kirjoitat	leikit	haet
hän	kirjoittaa	leikkii	hakee
me	kirjoitamme	leikimme	haemme
te	kirjoitatte	leikitte	haette
he	kirjoittavat	leikkivät	hakevat

As you can see, a lone k vanishes completely.

Good to know: The minä-form (1st person singular) also gives you

a) the stem for the negative of any verb

(minä-form) kirjoita-n en / et / ei kirjoita, emme / ette / eivät kirjoita

(minä-form) leiki-n en / et / ei leiki, emme / ette / eivät leiki

Aino kirjoittaa esseetä. Mikko ei kirjoita mitään, hän pelaa. Mitä sinä kirjoitat?

Lapset leikkivät pihalla. Eetu ei leiki, hän lukee.

b) the singular command form of any verb

(minä-form) kirjoita-n Kirjoita minulle! (minä-form) leiki-n Leiki kiltisti!

MORE GRADATION IN TYPE 1 VERBS

t → d

löytää to find

(minä) löydän

(sinä) löydät

Lucas löytää

(me) löydämme

(te) löydätte

turistit löytävät

Löydätkö avaimesi?

En löydä.

rt → rr

ymmärtää to understand

(minä) ymmärrän

(sinä) ymmärrät

Sofia ymmärtää

(me) ymmärrämme

(te) ymmärrätte

opiskelijat ymmärtävät

Ymmärrätkö, mitä opettaja sanoo?

Lucas ymmärtää jo vähän suomea.

THE NOUN

THE PERSONAL PRONOUNS

minä I

sinä you (one person)

hän he / she

se it (for animals and things)

me we

te you (several people, or polite)

he they (people)

Finns switch to sinä very quickly. Students and young people in particular use it with each other right from the first meeting.

WHOSE? THE GENITIVE OF PERSONAL PRONOUNS

minä → minun

Minun huone on pieni.

sinä → sinun

Mikä sinun puhelinnumero on?

hän → hänen

Hänen veli on Eetu.

me → meidän

Meidän keittiö on siisti.

te → teidän

Missä teidän asunto on?

he → heidän

Heidän auto on punainen.

Good to know: Finnish has no separate possessive pronouns, so a form like minun covers both myand mine. Careful written Finnish adds a possessive suffix to the noun, either together with the genitive pronoun or on its own.

Minun huoneeni on pieni.

My room is small.

Kotikaupunkini on Oulu.

My home town is Oulu.

In casual speech the suffixes are mostly left out, so for now it is enough to recognise them when you read.

Minun kirjani / ystäväni

Sinun kirjasi / ystäväsi

Hänen kirjansa / ystävänsä

Meidän kirjamme / ystävämme

Teidän kirjanne / ystävänne

Heidän kirjansa / ystävänsä

PRONOUN FORMS: PARTITIVE, GENITIVE AND STEM

Basic form	Partitive	Genitive	Stem for other cases
minä	minua	minun	minu-
sinä	sinua	sinun	sinu-
hän	häntä	hänen	häne-
me	meitä	meidän	mei-
te	teitä	teidän	tei-
he	heitä	heidän	hei-

Voitko näyttää minulle, missä kirjasto on?

Ikävöin sinua. Missä hänen laukku on?

PRONOUNS AS OBJECTS

As objects, the personal pronouns have just two forms: one ending in t, e.g. (sinut), and the partitive (sinua). An object form ending in ndoes not exist for them.

t-form / partitive

minut – minua

sinut sinua

hänet – häntä

meidät – meitä

teidät – teitä

heidät – heitä

Milloin minä näen sinut?

When will I see you?

Milloin Lucas näkee Ainon?

When will Lucas see Aino?

Lucas tapaa hänet huomenna.

Lucas is meeting her tomorrow.

Lucas tapaa Ainon huomenna.

Lucas is meeting Aino tomorrow.

Keep in mind: When the sentence is negative, or when the verb always wants a partitive object, the pronoun goes into the partitive.

En näe sinua.

I can’t see you.

Aino auttaa häntä.

Aino is helping him.

Odotatko minua?

Are you waiting for me?

TÄMÄ, TUO JA SE – THE DEMONSTRATIVES

Some of their forms are irregular:

tämä, tuo, se, tässä, tuossa, siinä

Kirja on tässä laatikossa.

The book is in this box.

Sofia asuu siinä talossa.

Sofia lives in that building.

THE PRONOUN SE (IT, THAT) IN DIFFERENT CASES


NOMINATIVE	se	Se on minun lempikahvila.
GENITIVE (WHOSE?)	sen	Mikä sen osoite on?
PARTITIVE (WHAT?)	sitä	Mikko korjaa sitä.
WHERE TO? (ILLATIVE)	siihen	Muutatko siihen taloon?
WHERE? (INESSIVE)	siinä	Aino asuu siinä talossa.
WHERE FROM? (ELATIVE)	siitä	Sofia tulee siitä talosta.

Muistatko, missä talossa hän asuu?

Do you remember which building she lives in?

THE QUESTION WORD KUKA (WHO?)

Question words change their form too, depending on the sentence they are in. Below are some handy forms of kuka (who).

	STEM: kene- (other cases)	SAMPLE SENTENCE
NOMINATIVE	kuka?	Kuka tuo mies on?
PARTITIVE	ketä?	Ketä sinä odotat?
GENITIVE	kenen?	Kenen puhelin tämä on?
ADESSIVE	kenellä?	Kenellä on avain?
ABLATIVE	keneltä?	Keneltä sait kukat?
ALLATIVE	kenelle?	Kenelle soitat illalla?

MITÄ? VAI MIKÄ? – TWO WAYS TO ASK “WHAT?”

To ask what a substance is (a food or a drink, for example), use Mitä; the reply comes in the partitive. To ask what a countable thing is, or someone’s name, address and so on, use Mikä.

Mitä tuo on?

What (stuff) is that?

Se on mehua.

It’s juice.

Mikä tuo on?

What (thing) is that?

Tuo on lusikka.

It’s a spoon.

Mitä juustoa tämä on?

What cheese is this?

Se on vuohenjuustoa.

It’s goat’s cheese.

Mikä kirjasto tämä on?

Which library is this?

Tämä on kaupungin pääkirjasto.

This is the city’s main library.

MILLAISTA? MILLAINEN? – DESCRIBING THINGS

When you describe a food or a drink, the adjective goes into the partitive, and so does the question word (millaista?). For one countable thing, or a person, both words stay in the basic form (millainen?). The subject itself, the thing you describe, keeps its basic form either way.

Millaista keitto on? Millainen ravintola on?

Keitto on kylmää. Ravintola on kylmä. Keitto on uutta. Ravintola on uusi. Mehu on makeaa. Tämä kakku on makea.

Minkämaalaista juusto on? Minkämaalainen Sofia on? Juusto on italialaista. Sofia on italialainen. Leipä on ranskalaista. Lucas on ranskalainen.

MILLAISTA TÄÄLLÄ ON? – WHAT IS IT LIKE HERE OR THERE?

To describe how a place feels (it’s nice there), put the adjective in the partitive. Look at the word order: the place comes first!

Saunassa on kuumaa.

It’s hot in the sauna.

Metsässä on pimeää.

It’s dark in the forest.

Millaista saunassa on?

What is it like in the sauna?

Kuumaa.

Hot!

-STA/ -STÄ -FORMS OF PRONOUNS (THE ELATIVE CASE)

a) the personal pronouns

minusta, sinusta, hänestä,

meistä, teistä, heistä

– Tykkäättekö te meistä? – Kyllä!

Me tykkäämme teistä paljon.

– Entä Mikosta? – Hänestäkin.

b) the demonstratives

tämä → tästä

tuo → tuosta

se → siitä

Näitkö sen uuden elokuvan? Tykkäsitkö siitä? Tämä tuoli on mukava. Pidän tästä.

c) the question words kuka, mikä

kuka? → kenestä

mikä? → mistä?

– Kenestä te puhutte? – Opettajasta.

– Mistä hän haaveilee? – Mökistä.

THE PARTITIVE

PARTITIVE SINGULAR: WHICH ENDING?

You will meet the partitive again and again, because it has many different jobs. English and the other Indo-European languages have nothing quite like it, so think of it as a very Finnish feature. The singular has three possible endings. Start with the basic rules for picking the right one:

-a, -ä

after a word that ends in a single vowel (not e!)

lamppu → 3 lamppua

kirja → 6 kirjaa

opettaja → 2 opettajaa

auto → 4 autoa

kynä → 5 kynää

ranska → Lucas puhuu ranskaa.

Watch out: joki → jokea Näen kaksi jokea.

-tta, -ttä

used for words whose final letter is -e

kone → 3 konetta

-ta, -tä

used when the last two letters are vowels, or when the word finishes with a consonant

radio:

Kuunteletko sinä radiota?

yö → kaksi yötä

puhelin → 2 puhelinta

Also note: For a word whose ending is –ia, just add –a

Sofia opiskelee biologiaa.

Look closely at the partitive of the word group uusi → uutta, täysi → täyttä

4 täyttä lasia

WHEN DO WE NEED THE PARTITIVE SINGULAR?

You will meet the partitive in lots of situations. Here are the first ones to learn:

1) after any number from two upwards (never after yksi, one!)

yksi lamppu one lamp

neljä lamppua four lamps

yksi opiskelija one student

kaksi opiskelijaa two students

yksi pieni lamppu one small lamp

yksi osoite one address

viisi osoitetta five addresses

kaksi pientä lamppua two small lamps

Tip: monta (many) is also followed by the partitive singular

yksi ikkuna one window

monta ikkunaa many windows

2) after certain verbs, for example rakastaa ´to love´ and kuunnella ´to listen to´ (Their object always takes the partitive. Such verbs usually describe an ongoing activity with no clear end.)

Kuunteletko sinä musiikkia?

Do you listen to music?

Lucas rakastaa kahvia.

Lucas loves coffee.

THE PARTITIVE WITH FOOD AND DRINK

When we mean an unspecified quantity of something to eat or drink, the partitive is the right choice:

mehua ´some juice´, voita ´some butter´.

Juotko mehua vai maitoa?

Will you drink juice or milk?

Otatko suolaa...

Will you have salt…

…tai pippuria?

…or pepper?

Syötkö kalaa?

Do you eat fish?

Irregular: liemi, lientä

Otan vähän lientä.

I'll take a little broth.

KUINKA MONTA …? – ASKING ‘HOW MANY?’

After the phrase Kuinka monta the noun always goes into the partitive singular:

Kuinka monta tuolia keittiössä on?

How many chairs are there in the kitchen?

Kuinka monta kurssia Sofialla on tänä syksynä?

How many courses does Sofia have this autumn?

Watch this!

Montako heitä on täällä?

How many of them are here?

Heitä on viisi.

There are five of them.

QUANTITY WORDS + PARTITIVE

After a container word (such as pullo, purkki) or a unit of amount (such as desi, pala) the thing being measured goes into the partitive.

pullo mehua

desi kermaa

pala leipää

pussi karkkia

muki kaakaota

purkki hunajaa

– Minulle pala leipää ja muki kaakaota, kiitos.

– Pussi karkkia, kiitos.

One more thing: With numbers from two up, the measure word itself also takes the partitive:

kaksi pulloa mehua / kolme palaa leipää ja neljä desiä kermaa

MISSÄ PÄIN? – ASKING ABOUT A REGION (+ PARTITIVE)

Missä päin Ranskaa Lyon on?

In which part of France is Lyon?

Vaasa on Länsi-Suomessa Kuopio on Itä-Suomessa Porvoo on Etelä-Suomessa Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaalla Lissabon on Länsi-Euroopassa

Lisbon is in Western Europe.

MISTÄ SINÄ OLET? – SAYING WHERE YOU COME FROM

To tell someone your country or home town of origin, attach the ending -sta, -stä. It goes straight onto the place name.

Mistä Sofia on kotoisin?

Where is Sofia from?

Italiasta.

From Italy.

(Ranskasta, Bolognasta, Wienistä and so on) Some forms need extra care:

Lahti → Lahdesta. From Lahti.

Imatra → Imatralta. From Imatra.

Hanko → Hangosta. From Hanko.

MISSÄ OLET? – SAYING WHERE SOMETHING IS

Use the inessive ending -ssa/-ssä to say in which place something is:

autossa in a/the car

kirjeessä in a/the letter

Töölössä in Töölö

MIHIN MENET? – SAYING WHERE YOU ARE GOING (ILLATIVE)

Moving into a place is expressed with one of these endings:

Vn (= a copy of the stem's final vowel + n) when the stem finishes in a single vowel or in two different vowels. You will use this ending far more often than the others. It is the typical ending of the illative case (the ‘into’ case).

kahvila+an → kahvilaan

into the café

museo+on → museoon

(in) to the museum

Lahti, Lahte+en → Lahteen

to Lahti

Illalla Lucas menee kahvilaan.

In the evening Lucas goes to the café.

Sofia menee museoon.

Sofia is going to the museum.

Tervetuloa Lahteen!

Welcome to Lahti!

seen is used if the stem finishes in a long (double) vowel.

Porvoo, Porvoo+seen

to Porvoo

Viikonloppuna Aino ja Lucas matkustavat Porvooseen.

hVn (= h + a vowel + n) with short one-syllable words. The vowel in the ending copies the last vowel of the word.

suo+hon → suohon

into a bog

pää+hän → päähän

onto the head (e.g. a hat)

THE ADESSIVE – lla, llä

One common use: saying on which street, square or stop something is located or someone lives.

Kahvila on Mannerheimintiellä.

The café is on Mannerheimintie.

Lucas asuu Ruusulankadulla.

Lucas lives on Ruusulankatu.

Careful: polku – polulla on the path

In the same way: oikealla puolella – on the right-hand side, vasemmalla puolella – on the left-hand side

THE GENITIVE CASE

SINGULAR GENITIVE

The singular genitive is formed with the ending n, which attaches to the word stem. kahvila → kahvilan

Aino → Ainon

joki → joen

meri → meren

kysymys → kysymyksen

Pay attention! Foreign names that end in a consonant get an extra -i in front of the Finnish case ending:

Mark → Markin

Jacob → Jacobin

WHAT THE GENITIVE IS USED FOR

Some typical jobs of the genitive:

possession (whose thing it is)

Ainon puhelin

Aino's phone

before most postpositions

ystävän kanssa

with a friend

in ‘must’ sentences with täytyy

Mikon täytyy siivota.

Mikko has to tidy up.

More examples:

Oulun tori

the market square of Oulu

Ainon veljen auto

Aino's brother's car

ranskan tunti

a French lesson

matematiikan kirja

a maths book

GENITIVE WITH PARAS – THE BEST

Tämä on Helsingin paras kahvila.

This is the best café in Helsinki.

Kuka on joukkueen paras pelaaja?

Who is the best player on the team?

Mikä on maailman paras ruoka?

What is the best food in the world?

TYPES OF NOUNS

THE PERHE GROUP: e → ee-nouns

Case endings are usually attached to the stem, not to the dictionary form. A word that finishes in -e turns it into -ee when an ending follows:

Dictionary form: perhe a family

Stem + ending: perhee+ssä in a family

WORD GROUP täysi → täyde-

Dictionary form: täysi full

Stem + ending: täyde+t

To make the basic plural, put the plural marker t straight onto the stem:

lasi

a/the glass

lasit

the glasses

täysi lasi

a/the full glass

täydet lasit

the full glasses

NOUNS AND ADJECTIVES IN -nen What happens: -nen → se- + ending. Look at the partitive!

Dictionary form: sininen laukku

Partitive form: sinistä laukkua

Stem form sinise-

WORD GROUP -US – rakkaus, ystävyys

These nouns have a vowel followed by us (or ys).

Dictionary form: rakkaus, ystävyys

Partitive form: rakkautta, ystävyyttä

Stem form: rakkaude-, ystävyyde-

WORD GROUP -OS, -US – tulos, vastaus

Dictionary form: tulos, vastaus

Partitive form: tulosta, vastausta

Stem form: tulokse-, vastaukse-

Aino odottaa tentin tulosta.

Opettaja kirjoittaa vastauksen taululle.

Mikko on tyytyväinen tulokseen.

Attribute agreement

An adjective or a pronoun standing before a noun takes the same case as that noun, so the ending appears on both words:

autossa

in a car

tässä autossa

in this car

kaupassa in a shop tuossa kaupassa

in that shop

ystävät

the friends

vanhat ystävät

the old friends

mikä kylä?

what/which village?

missä kylässä?

in which village?

WORD GROUP AS → AA – SAIRAS, TAIVAS

Basic form: sairas / taivas / puhelias

Partitive form: sairasta, taivasta, puheliasta

Stem form: sairaa-, taivaa-, puheliaa–

Sofia katselee taivasta.

Tänään taivaallaei ole pilviä.

Tässä huoneessa sairaat odottavat lääkäriä.

Sofia on puhelias.

NOUNS THAT END IN -i

Words with a final -i fall into four groups. Pay attention to the partitive and to the vowel at the end of the stem. A few handy examples from every group:

1) i stays i

Partitive ending: -a / -ä.

Basic form	Partitive	Stem
kahvi	kahvia	kahvi-
paperi	paperia	paperi-
pankki	pankkia	panki-

Juon kahvia joka aamu.

Tarvitsen paperia.

Pankin ovi on kiinni.

2) i becomes e

Partitive ending: -a / -ä.

Basic form	Partitive	Stem
ovi	ovea	ove-
lahti	lahtea	lahde-
järvi	järveä	järve-

Lucas maalaa ovea.

Talo on lahden rannalla.

Lahdessa on paljon veneitä.

Näen kaksi järveä.

3) i turns into e

The partitive drops the -i altogether and takes the ending -ta / -tä.

Basic form	Partitive	Stem
suuri	suurta	suure-
meri	merta	mere-
veitsi	veistä	veitse-

Keittiössä on kolme veistä.

Mökki on meren rannalla.

Näetkö merta?

4) vuosi-type words

Basic form	Partitive	Stem
käsi	kättä	käde-
vesi	vettä	vede-
täysi	täyttä	täyde-

Minulla on kaksi kättä.

Juon lasin vettä.

Lasi on täysi.

WORD GROUP IS → ii: valmis, kauris

Basic form: valmis ready kauris roe deer

Partitive form: valmista, kaurista

Stem form: valmii-, kaurii-

Ruoka on valmis.

Metsässä on kaksi kaurista.

Olemme valmiita!

-LAINEN, -LÄINEN – A SUFFIX FOR ADJECTIVES

Attach it to the Finnish name of a country or a town, and you get the adjective for a person or thing from there.

Minkämaalainen Lucas on?

What nationality is Lucas?

Hän on ranskalainen.

He is French.

(ranskalainen, bolognalainen, wieniläinen and so on)

Irregular ones to remember:

Lahti → lahtelainen

Häme → hämäläinen

Karjala → karjalainen

Spelling tip: Finnish writes these adjectives with a lower-case initial letter!

NAMES OF LANGUAGES

Usually a language is called by the same word as the country where it is spoken.

Maa (country): Ranska, Englanti, Norja, Unkari, Kreikka

Kieli (language): ranska, englanti, norja, unkari, kreikka

Note: Language names begin with a lower-case letter.

After the verb opiskella “to study”, the language name goes into the partitive, which we look at later on. Until then, simply attach the vowel a or ä to the end of the language name:

Minä opiskelen ranskaa.

Sofia opiskelee englantia.

Me opiskelemme norjaa.

Mikko opiskelee tšekkiä.

Vowel harmony: you add awhenever the word contains at least one of the vowels a, o or u (Sofia opiskelee norjaa. Mikko opiskelee tšekkiä).

Compare: Suomi. Riikka on suomalainen. Riikka opettaa suomea.

PLURAL-ONLY NOUNS (T-WORDS)

Some Finnish nouns are always in the t-plural (basic plural), although they refer to just one thing, for example sakset scissors, häät wedding, shortsit shorts, tikkaat ladder

Missä ovat sakset?

Where are the scissors?

Mikolla on punaiset shortsit.

Mikko has red shorts.

Häät ovat lauantaina.

The wedding is on Saturday.

THE -inen SUFFIX IN COMPOUND ADJECTIVES

parta + inen

Kari on harmaapartainen.

Kari has a grey beard.

Mikko on mustapartainen.

Mikko has a black beard.

jalka+inen Sofia on pitkäjalkainen.

Sofia is long-legged.

Lintu on keltajalkainen.

The bird is yellow-legged.

Look at how these shorten: keltainen → kelta(jalkainen). valkoinen → valko(partainen)

-MINEN-NOUNS (LAULAMINEN, SINGING)

Take the verb in the 3rd person plural (the he-form). Drop the personal ending (vat / vät) and put –minen in its place:

(he) laula-vat

they sing

laulaminen

singing

(he) hiihtä-vät

they ski

hiihtäminen

skiing

Laulaminen on ihanaa.

Singing is lovely.

Hiihtäminen on rankkaa.

Skiing is hard work.

Aino harrastaa laulamista.

Aino's hobby is singing.

Mikko harrastaa hiihtämistä.

Skiing is Mikko's hobby.

THE K, P, T – GRADATION IN NOUNS

Nouns go through the same k, p, t changes as type 1 verbs. Below are the most frequent ones to start with. Keep in mind that the partitive and the illative (“into”) forms keep the strong consonant:

pp → p

lamppu lamp

kaksi lamppua two lamps

(vaihdan polttimon) lamppuun (I change the bulb) in the lamp

lampussa in a lamp

lamput the lamps

lampun valo the light of a lamp

kk → k

takki coat

(monta) takkia (many) coats

takit the coats

Lucaksella on yksi talvitakki. Sofialla on monta takkia. Missä ovat meidän takit?

tt → t

matto rug

matot the rugs

t → d

pöytä table

pöydän jalka the leg of a table

Irregular changes:

jälki jälje-

Kenen jäljet nämä ovat?

luku luvu-

Lue luvun loppu huomiseksi.

SENTENCE STRUCTURE

KO/KÖ-QUESTIONS (YES/NO)

To turn a statement into a yes/no question, attach -ko, -kö to the verb in its personal form: asut you live

tulet you come

asutko? do you live?

tuletko? are you coming?

The verb carrying the suffix moves to the front:

Asutko sinä Helsingissä? Asutteko te Ruusulankadulla? Tuleeko Sofia huomenna? Onko Lucas ranskalainen?

Short answers:

-Asutko sinä Helsingissä? a) Kyllä. / Joo. / Asun. b) En. / En asu.

-Tuletko sinä mukaan? a) Kyllä. / Joo. / Tulen. b) En. / En tule.

NEGATIVE QUESTIONS

Here the suffix -kö goes onto the negation verb, and that verb opens the question.

Te ette pidä kahvista.

You (plural) don't like coffee.

Ettekö (te) pidä kahvista?

Don't you (plural) like coffee?

Eikö Mikko osaa uida?

Can't Mikko swim?

BASIC SENTENCE PATTERNS

EXISTENTIAL SENTENCES (THERE IS / THERE ARE)

Begin with the place, an expression of location. The verb stays in the 3rd person singular every time.

Missä? (Where?)	on (is)	Mikä? (What?)
Eteisessä	on	peili.
Kylpyhuoneessa	on	suihku.
Parvekkeella	on	tuoli.

NEGATIVE EXISTENTIAL SENTENCES (THERE IS NO …)

The thing that is missing from the place goes into the partitive.

Place (Missä?) + ei ole + thing (Mitä?) (partitive)

Eteisessä ei ole peiliä eikä naulakkoa.

Keittiössä ei ole mikroaaltouunia.

Parvekkeella ei ole pöytää.

NECESSITY: I HAVE TO …

Finnish has its own pattern for expressing obligation, i.e. what somebody needs to do. The person is in the genitive, the verb täytyy (must) never changes (it is always 3rd person singular, with no personal endings) and the verb that follows is in the basic infinitive form.

GENITIVE + TÄYTYY + INFINITIVE

Minun täytyy herätä aikaisin. Sinun täytyy syödä aamiaista. Hänen täytyy lukea tenttiin. Meidän täytyy siivota keittiö. Teidän täytyy odottaa. Heidän täytyy kiirehtiä. Lucaksen täytyy ostaa lippu.

Täytyykö sinun lähteä jo?

Do you have to leave already?

NO NEED: I DON'T HAVE TO …

The negative version uses ei tarvitse (need not). The negation verb stays ei whoever the person is!

Genitive + ei tarvitse + infinitive

Minun ei tarvitse herätä aikaisin. Sinun ei tarvitse syödä aamiaista. Hänen ei tarvitse lukea tenttiin. Meidän ei tarvitse siivota keittiötä. Teidän ei tarvitse odottaa. Heidän ei tarvitse kiirehtiä. Lucaksen ei tarvitse ostaa lippua.

Same pattern!

The verb kannattaa (it pays to) ´to be worth it´ works the same way:

Genitive + kannattaa / ei kannata + basic form of the verb.

Sinun kannattaa ottaa sateenvarjo.

Sinun ei kannata ottaa sateenvarjoa.

POSSESSION: ‘TO HAVE’

having → lla, llä + on

not having → lla, llä + ei ole

The verb never changes: on or ei ole (always 3rd person singular).

minulla on / minulla ei ole

I have / I don't have

sinulla on / sinulla ei ole

you have / you don't have

hänellä on / hänellä ei ole

he or she has / doesn't have

meillä on / meillä ei ole teillä

we have / we don't have

on / teillä ei ole

you (plural) have / you don't have

heillä on / heillä ei ole

they have / they don't have

Sofialla on arkkitehtuurin luento maanantaina ja keskiviikkona.

Onko sinulla aikaa huomenna?

In the negative: lla, llä + ei ole + the partitive

Sofialla ei ole autoa.

Minulla ei ole polkupyörää Helsingissä.

Sofialla on skootteri.

Minulla on polkupyörä Lyonissa.

‘IT'S TIME TO …’, ‘IT WOULD BE NICE TO …’

The Finnish version has no subject pronoun at all (no ‘it’). An adjective here normally takes the partitive.

On aika lähteä kotiin.

It's time to go home.

Olisi mukavaa nähdä sinut taas.

It would be nice to see you again.

INDIRECT QUESTIONS

Unlike English, Finnish uses no ‘if’ or ‘whether’: the indirect question simply begins with a question word, or with the verb carrying the question suffix –ko, -kö.

Kysytään Ainolta, tuleeko hän mukaan.

Let's ask Aino whether she is coming along.

Lucas ei tiedä, aukeaako kirjasto jo kahdeksalta.

Lucas doesn't know if the library opens as early as eight.

Sofia kysyy, missä lähin apteekki on.

Sofia asks where the nearest pharmacy is.

GIVING AND ASKING FOR OPINIONS

minusta, sinusta, hänestä – I think, you think, he/she thinks

Millainen elokuva oli?

What was the film like?

Minusta se oli jännittävä ja hauska.

I thought it was exciting and funny.

Onko Helsinki sinusta kallis kaupunki?

Do you find Helsinki an expensive city?

On aika kallis.

Yes, fairly.

Millainen kaupunki Lyon on sinusta?

What kind of city is Lyon, in your view?

Minusta Lyon on vilkas kaupunki.

I think Lyon is a lively city.

mitä mieltä + olla + -sta/-stä

Mitä mieltä Aino on Lucaksen kahvista?

What does Aino think of Lucas's coffee?

Hänestä se on liian vahvaa.

She thinks it is too strong.

Tip! The easiest answer simply begins with Minusta (I think …, in my view …).

AGREEING AND DISAGREEING

olla samaa mieltä (kuin) / olla eri mieltä (kuin) Here are some handy replies for when you share an opinion, or when you don't. Choose the one you like! Minusta talvi on ihana vuodenaika.

a) Olen ihan samaa mieltä (kanssasi). I totally agree (with you).
b) Totta. True. (I agree.)
c) Minustakin. I think so as well.

Talvi on liian pitkä.

a) No, minä olen kyllä eri mieltä. I don't agree.
b) Eipäs ole. No, it isn't.
c) Minusta ei. I don't think so.

THE OBJECT

THE DIRECT OBJECT: THE BASICS

In Finnish, unlike English, the object usually carries a case ending, for example

Singular genitive (-n):

Minä luen lehden.

I'll read the newspaper.

Singular partitive:

Minä en lue lehteä.

I'm not reading the newspaper.

Syön keittoa.

I'm eating soup.

The object has other forms too, but start by learning the n-object form (genitive singular form) and the partitive object form. The basic rules:

THE N-OBJECT

Use it when you want, buy or need a single, concrete, whole thing:

Sofia ostaa lipun.

Sofia buys a/the ticket.

Minä otan suuren pizzan.

I'll have a large pizza.

Compare:

Sofia ostaa lipun.

Sofia buys a/the (single) ticket.

Sofia ostaa kaksi lippua.

Sofia buys two tickets.

THE PARTITIVE OBJECT

1) in negative sentences:

Minä en tarvitse lippua.

I don't need a ticket.

Mikko ei löydä avainta.

Mikko can't find the key.

2) with an unspecified amount of food or drink:

Ostan juustoa.

I'm buying (some) cheese.

Joisin limonaatia.

I would drink (some) lemonade.

3) some verbs take a partitive object every time, e.g.

odottaa (1)

Lucas odottaa bussia.

Lucas is waiting for the bus.

He odottavat vastausta.

They are waiting for an answer.

ajatella (3)

Ajattelen sinua.

I'm thinking of you.

Hän ajattelee lomaa.

She is thinking about the holiday.

harjoitella (3)

Mikko harjoittelee kitaransoittoa.

Mikko is practising the guitar.

MORE ON THE N-OBJECT

An n-object is never possible when the verb is

1) AN IMPERATIVE (COMMAND) Syö omena!

Eat an apple!

Hän syö omenan.

She eats an apple.

2) A “MENNÄÄN” (LET'S) FORM Syödään omena!

Let's eat an apple!

Me syödään omena.

We eat an apple. (spoken)

Standard written form: Me syömme omenan.

3) A TÄYTYY + INFINITIVE STRUCTURE Minun täytyy syödä omena.

I have to eat an apple.

Minä syön omenan.

I eat an apple.

WHEN THE PARTITIVE OBJECT IS A MUST

1) NEGATION

En syö omenaa.

I'm not eating an apple.

Älä syö omenaa!

Don't eat the apple!

Ei syödä omenaa!

Let's not eat the apple!

Minun ei tarvitse syödä omenaa.

I don't need to eat an apple.

2) AN UNSPECIFIED AMOUNT

Minä ostan leipää.

I'm buying (some) bread.

Osta leipää!

Buy (some) bread!

Minun täytyy ostaa leipää.

I need to buy (some) bread.

3) VERBS THAT ALWAYS WANT A PARTITIVE OBJECT

Sinä voit auttaa minua.

You can help me.

Rakastan jäätelöä.

I love ice cream.

DESCRIBING THINGS: WHAT IS IT LIKE?

Which form the describing adjective takes depends on the thing being described.

1: a single countable thing → basic singular form (also a person)

Asunto on pieni.

Mikko on pitkä ja laiha.

Aino on reipas ja ystävällinen.

2: food or drink → partitive singular

Mehu on hapanta.

Jäätelö on kylmää.

3: something abstract or not concrete → partitive singular

Elämä on ihanaa.

Opiskelu on mielenkiintoista.

4: plural-only nouns (t-words) → basic t-plural

Sakset ovat terävät

Shortsit ovat lyhyet.

How to ask:

Minkälainen asuntosi on?

What is your flat like?

Minkälaista keitto on?

What is the soup like?

Minkävärinen polkupyörä Sofialla on?

What colour is Sofia's bike?

Minkäväriset sakset sinulla on?

What colour are your scissors?

MISCELLANEOUS

VOWEL HARMONY IN ENDINGS

A word with none of the back vowels a, o, u cannot take an ending or suffix containing them. That is why most endings and suffixes come in two versions.

Ranska +sta. Lucas on Ranskasta.

ranska +lainen. Hän on ranskalainen.

Jyväskylä +stä. Mikko on Jyväskylästä.

Jyväskylä +läinen. Hän on jyväskyläläinen.

TÄÄLLÄ, TUOLLA, SIELLÄ – adverbs of place (here, there)

tuolla = over there (you can see it)

Used about a place you can point at, visible to everyone present.

Bussipysäkki on tuolla.

The bus stop is over there.

täällä = here

Refers to the place where the speaker is right now.

Täällä sataa lunta.

It's snowing here.

siellä = there (out of sight)

Refers to some other place, where the speaker is not at the moment.

Mikon mummo asuu mökillä. Siellä on sauna.

Mikko's grandmother lives at a cottage. There is a sauna there.

SIELLÄ, SIELTÄ, SINNE

Where? siellä, Bolognassa

Where from? sieltä, Bolognasta

Where to? sinne, Bolognaan

Bologna on vanha kaupunki. Sofia on kotoisin sieltä. Tule Bolognaan! Matkusta sinne keväällä! Nuuksio on kansallispuisto. Siellä on paljon järviä.

PREPOSITIONS AND POSTPOSITIONS: CASE MATTERS

A noun that goes with a preposition or a postposition must be in a particular case, for instance

kaukana + -sta/-stä

Mökki on kaukana kaupungista.

lähellä + partitive form

Kahvila on lähellä asemaa.

genitive + takana

Pyörä on talon takana.

Notice too that the postposition itself changes with the verb (being somewhere vs. moving somewhere).

Missä kahvila on?

Se on lähellä asemaa.

Mihin raitiovaunu menee?

Se menee lähelle asemaa.

GENITIVE + POSTPOSITION

Usually the noun in front of a postposition is in the genitive. alla Kissa nukkuu pöydän alla.

päällä Puhelin on kirjan päällä.

vieressä Lucas istuu Sofian vieressä.

välissä Aino istuu Lucaksen ja Mikon välissä.

takana Sofia istuu Ainon takana.

And also:

oikealla puolella

Mikko istuu Sofian oikealla puolella.

vasemmalla puolella

Sofia istuu Mikon vasemmalla puolella.

Remember! An adjective in front of the noun takes the same case:

Lucas istuu suomalaisen Ainon takana.

Ranskalainen Lucas istuu italialaisen Sofian vieressä.

LUO / LUOKSE – LUONA – LUOTA – postpositions for ‘someone's place’

The noun or pronoun in front of them takes the genitive (mummon luokse).

Mihin? + mennä + luo / luokse Menen mummon luokse.

I'm going to Grandma's.

Missä? + olla / käydä + luona (at) Käyn ystävän luona.

I'm visiting a friend.

Olen mummon luona.

I'm at Grandma's.

Mistä? + tulla + luota Tulen ystävän luota.

I'm coming from a friend's place.

Tule meidän luokse!

Come over to our place!

MUKAAN / MUKANA

mukaan (along, with you) Tule mukaan, Sofia!

Come along, Sofia!

Ota sateenvarjo mukaan!

Take an umbrella with you!

olla mukana (be along, have with you) Mikkokin on mukana.

Mikko is coming too.

Ainolla on kartta mukana.

Aino has the map with her.

KUINKA USEIN …? – ASKING HOW OFTEN

joka aamu, ilta, vuosi every morning, evening, year

kerran vuodessa, kuussa, tunnissa once a year, a month, an hour

kolme kertaa päivässä three times a day

melkein aina almost always yleensä usually harvoin rarely (neg.) + ikinä never, ever

VALTAVAN SUURI – ENORMOUSLY BIG

You can make an adjective stronger by putting another adjective in the genitive in front of it. Common examples:

valtava huge

valtavan suuri talo

an enormously big house

järkyttävä shocking

järkyttävän kallis takki

a shockingly expensive coat

Mökin vieressä on valtavan suuri kuusi. Sofia ostaa järkyttävän kalliin takin.

GIVING DIRECTIONS

Mihin? (where to) Käänny oikealle / vasemmalle / kulman taakse.

Missä? (where) Se on oikealla / vasemmalla / kulman takana.

Jatka suoraan eteenpäin!

Keep going straight on!

Toisessa risteyksessä käänny vasemmalle.

Turn left at the second crossing.

Apteekki on torin laidalla.

The pharmacy is at the edge of the square.

THE VERB

THE NOUN

THE SENTENCE

ODDS AND ENDS

THE VERB

IRREGULAR VERB FORMS

OLLA (TO BE) – ALL SIX PERSONS

TEHDÄ (IRREGULAR) – TO DO, TO MAKE

NÄHDÄ (IRREGULAR) – TO SEE, TO NOTICE

THE PERSONAL ENDINGS OF VERBS

LAULAA – TO SING

SAYING NO: THE NEGATIVE VERB

THE FIVE VERB TYPES

VERB TYPE 1 (TWO VOWELS): SANOA

VERB TYPE 2 (-DA, -DÄ): SAADA, VIEDÄ

VERB TYPE 3, THE E-VERBS – KUULLA, PÄÄSTÄ, NOUSTA

VERB TYPE 4, THE A-VERBS – KERÄTÄ, SIIVOTA

VERB TYPE 5, THE SE-VERBS

VERBS THAT TAKE A CERTAIN CASE

TYKÄTÄ (TYPE 4) – TO LIKE, TO BE FOND OF

HARRASTAA (TYPE 1) – TO DO SOMETHING AS A HOBBY + A PARTITIVE NOUN

PUHUA (TO TALK ABOUT) + STA, STÄ

KUUNNELLA (TYPE 3) TO LISTEN (TO SOMETHING)

TAVATA (TYPE 4) – TO MEET (SOMEONE)

THE PRESENT TENSE

COMMANDS TO ONE PERSON (IMPERATIVE SINGULAR)

FORBIDDING: THE NEGATIVE

COMMANDS TO SEVERAL PEOPLE (AND FORMAL)

LÄHDETÄÄN! – LET’S LEAVE!

VERB TYPES 2, 3 AND 4

VERB TYPE 1 WORKS DIFFERENTLY

THE NEGATIVE

WHERE YOU MEET THE “MENNÄÄN”-FORM: THREE USES

THE CONDITIONAL (“WOULD”)

HOW THE LAST VOWEL OF THE STEM REACTS TO -ISI-:

e, i drop out

long vowels get shorter

THE CONDITIONAL IN THE NEGATIVE

WHEN DO WE NEED THE ISI-FORM IN REAL LIFE?

ASKING NICELY (THE FINNISH WAY OF SAYING “PLEASE”)

IMAGINING THINGS (“IF…”)

MAKING SUGGESTIONS

-MAAN, -MÄÄN / -MASSA, -MÄSSÄ – VERB FORMS FOR “GOING TO DO” AND “BEING OUT DOING”

A: mennä, lähteä + maan / mään

B: olla or istua + massa / mässä

CONSONANT GRADATION (K, P, T) IN TYPE 1 VERBS

MORE GRADATION IN TYPE 1 VERBS

t → d

rt → rr

THE NOUN

THE PERSONAL PRONOUNS

WHOSE? THE GENITIVE OF PERSONAL PRONOUNS

PRONOUN FORMS: PARTITIVE, GENITIVE AND STEM

PRONOUNS AS OBJECTS

TÄMÄ, TUO JA SE – THE DEMONSTRATIVES

THE PRONOUN SE (IT, THAT) IN DIFFERENT CASES

THE QUESTION WORD KUKA (WHO?)

MITÄ? VAI MIKÄ? – TWO WAYS TO ASK “WHAT?”

MILLAISTA? MILLAINEN? – DESCRIBING THINGS

MILLAISTA TÄÄLLÄ ON? – WHAT IS IT LIKE HERE OR THERE?

-STA/ -STÄ -FORMS OF PRONOUNS (THE ELATIVE CASE)

THE PARTITIVE

PARTITIVE SINGULAR: WHICH ENDING?

-a, -ä

-tta, -ttä

-ta, -tä

WHEN DO WE NEED THE PARTITIVE SINGULAR?

THE PARTITIVE WITH FOOD AND DRINK

KUINKA MONTA …? – ASKING ‘HOW MANY?’

QUANTITY WORDS + PARTITIVE

MISSÄ PÄIN? – ASKING ABOUT A REGION (+ PARTITIVE)

MISTÄ SINÄ OLET? – SAYING WHERE YOU COME FROM

MISSÄ OLET? – SAYING WHERE SOMETHING IS

MIHIN MENET? – SAYING WHERE YOU ARE GOING (ILLATIVE)

THE ADESSIVE – lla, llä

THE GENITIVE CASE

SINGULAR GENITIVE

WHAT THE GENITIVE IS USED FOR

GENITIVE WITH PARAS – THE BEST

TYPES OF NOUNS