VERBS
NOUNS
SENTENCES
OTHER THINGS
VERBS
IRREGULAR VERBS
OLLA – VERB, PERSONAL FORMS
minä olen
sinä olet
hän on
se on
me olemme
te olette
he ovat
Notice: With the exception of the 3rd person singular (hän on), the personal endings shown here are the same for all the conjugation types of the verbs, so it’s a good idea to get familiar with them now.
TEHDÄ – TO DO
minä teen
sinä teet
hän tekee
me teemme
te teette
he tekevät
The negative form:
Mitä sinä teet lauantaina?
Mitä Juan tekee lauantaina?
Minä en tee mitään.
Juan ei tee mitään.
NÄHDÄ – TO SEE
minä näen
sinä näet
hän näkee
me näemme
te näette
he näkevät
PERSONAL ENDINGS
There are 5 main conjugation types of the Finnish verbs. The verbs are divided into types according to the infinitive marker and the way the personal endings are attached to the verb. The personal endings with the possible exception of the 3rd person singular are the same for all the conjugation types. Before adding the personal ending you must take away the infinitive marker:
Example:
puhua = to speak
puhun = I speak
olla = to be
olen = I am
Our example here is the verb puhua (to speak). It belongs to the most common Finnish conjugation type (verb type 1). This type has two vowels at the end of the infinitive form (the basic form): the last vowel (a or ä) is the infinitive marker.
PUHUA – TO SPEAK
n minä puhun
Minä puhun suomea.
I speak Finnish.
t sinä puhut
Mitä kieliä sinä puhut?
What language do you speak?
double the vowel:
hän puhuu.
Juan puhuu espanjaa.
Juan speaks Spanish.
mme me puhumme
Me puhumme suomea.
We speak Finnish.
tte te puhutte
Mitä kieliä te puhutte?
What language do you speak?
vat/vät he puhuvat
He puhuvat italiaa.
They speak Italian.
NEGATIVE FORMS OF VERBS
There are six negative words in Finnish, one for each person. The negative word has the personal endings! Therefore, the actual (main) verb has no personal endings.
| Puhua / To speak | Negative |
|---|---|
| Minä puhun | En puhu |
| Sinä puhut | Et puhu |
| Hän puhuu | Ei puhu |
| Me puhumme | Emme puhu |
| Te puhutte | Ette puhu |
| He puhuvat | Eivät puhu |
| Olla / To be | Negative |
|---|---|
| Minä olen | En ole |
| Sinä olet | Et ole |
| Hän on | Ei ole |
| Me olemme | Emme ole |
| Te olette | Ette ole |
| He ovat | Eivät ole |
Notice!
1. The form of the actual verb used in the negative form is taken from the first person singular by dropping the personal ending:
Minä ole-n → en, et, ei ole / emme, ette, eivät ole
2. The ending for the negative word for the 3rd person plural is always -vät, because the word has no vowels a, o or u:
He eivät ole Espanjasta.
VERB TYPES
VERB TYPE 1: ASUA
minä asun
sinä asut
hän asuu
me asumme
te asutte
he asuvat
Notice! The verb type is marked in the vocabulary: asua (1), puhua (1). asua = to live
VERB TYPE 2: JUODA, SYÖDÄ
The infinitive marker is -da, -dä. Drop it before adding the personal endings. Notice: 3rd person singular has no personal ending.
| juo/da | syö/dä | |
|---|---|---|
| minä | juon | syön |
| sinä | juot | syöt |
| hän | juo | syö |
| me | juomme | syötte |
| te | juotte | syötte |
| he | juovat | syövät |
juoda = to drink syödä = to eat
VERB TYPE 3: E-VERBS – TULLA, PESTÄ, MENNÄ
The basic (infinitive) form of the verbs belonging to this verb type have the following infinitive markers: –la, –lä; -(s)ta, -(s)tä and –na, –nä. When the infinitive marker is dropped, the vowel e is added before the personal ending. Notice: 3rd person singular has ee at the end!
| tul/la | pes/tä | |
|---|---|---|
| minä | tulen | pesen |
| sinä | tulet | peset |
| hän | tulee | pesee |
| me | tulemme | pesemme |
| te | tulette | pesette |
| he | tulevat | pesevät |
| men/nä | pan/na | |
|---|---|---|
| minä | menen | panen |
| sinä | menet | panet |
| hän | menee | panee |
| me | menemme | panemme |
| te | menette | panette |
| he | menevät | panevat |
tulla = to come
pestä = to wash
mennä = to go
VERB TYPE 4: A-VERBS – HERÄTÄ, HALUTA
The infinitive marker is -a, -ä. The consonant t preceding it changes into a, ä before the personal endings. Notice: The 3rd person singular has aa, ää at the end.
| herät/ä | halut/a | |
|---|---|---|
| minä | herään | haluan |
| sinä | heräät | haluat |
| hän | herää | haluaa |
| me | heräämme | haluamme |
| te | heräätte | haluatte |
| he | heräävät | haluavat |
herätä = to wake up
haluta = to want
VERB TYPE 5: SE-VERBS
The basic form of the verbs belonging to type 5 ends in –ita, –itä. Drop the infinitive marker a, ä and add se before the personal endings.
| valita (to choose) | tarvita (to need something) | |
|---|---|---|
| minä | valitsen | tarvitsen |
| sinä | valitset | tarvitset |
| hän | valitsee | tarvitsee |
| me | valitsemme | tarvisemme |
| te | valitsette | tarvitsette |
| he | valitsevat | tarvitsevat |
Mitä ruokaa Teija ja Juan valitsevat tänään?
Juan tarvitsee kaksi euroa.
VERB + CASE
TYKÄTÄ (4) – TO LIKE
Notice the double consonants (kk) in the personal forms!
minä tykkään
sinä tykkäät
hän tykkää
me tykkäämme
te tykkäätte
he tykkäävät
tykätä + a noun in -sta, -stä form
Mistä sinä tykkäät?
What do you like?
Minä tykkään kahvista.
I like coffee.
Minä en tykkää kahvista.
I don´t like coffee.
Tykkäätkö sinä teestä?
Do you like tea?
Minä tykkään sinusta.
I like you.
Teija tykkää Juanista.
Teija likes Juan.
tykätä + a verb in the infinitive form
Mitä sinä tykkäät tehdä?
What do you like to do?
Minä tykkään opiskella suomea.
I like to study Finnish.
Minä tykkään tanssia.
I like to dance (dancing).
HARRASTAA (1) – TO HAVE AS A HOBBY + A NOUN IN THE PARTITIVE FORM
Joni harrastaa urheilua.
Joni´s hobby is sports.
Hän harrastaa tennistä, jalkapalloa ja jääkiekkoa.
S(he) plays tennis, soccer and ice hockey.
Inga harrastaa penkkiurheilua.
Inga goes in for spectator sports.
Notice! This verb must be followed by a noun, NOT another verb.
Sirpa harrastaa lukemista.
Sirpa´s hobby is reading.
Inga harrastaa uimista.
Inga´s hobby is swimming.
Mitä sinä harrastat?
What is your hobby?
PUHUA + STA, STÄ
Mistä te puhutte?
What are you talking about?
Me puhumme kirjallisuudesta.
We are talking about literature.
Me puhumme ilmasta.
We are talking about the weather.
Kenestä te puhutte?
Whom are you talking about?
Teijasta.
About Teija.
Sinusta.
About you.
KUUNNELLA (3) TO LISTEN TO
Notice:
nn → nt in all the personal forms
kuunnella
minä kuuntelen, sinä kuuntelet, hän kuuntelemme
me kuuntelemme, te kuuntelette, he kuuntelevat
KUUNNELLA + partitive
Sinä kuuntelet minua.
You will listen to me.
Juan kuuntelee Ingan laulua.
Juan is listening to Inga´s song (“to Inga singing”).
TAVATA (4) – TO MEET
Notice: the change v → p in all the personal forms. minä tapaan sinä tapaat hän tapaa me tapaamme te tapaatte he tapaavat Missä he tapaavat?
Where do they meet?
Teija tapaa Juanin Kauppatorilla.
Teija meets Juan at the Market square.
Juan ja Kaire tapaavat satamassa.
Juan and Kaire meet at the harbour.
PRESENT TENSE
The present tense is used for the present, present continuous and the future tense. There is no special marker for future. minä puhun = I speak, I´m speaking, I´ll speak When we talk about the future activities we might add an adverb such as e.g. huomenna ´tomorrow´ into the sentence. Teija tulee huomenna. Teija is coming tomorrow.
IMPERATIVE, 2nd PERSON SINGULAR
The imperative singular form of every verb type is formed from the 1st person (minä-form) by simply leaving out the personal ending -n.
maistaa (1) to have a taste
maistan I have a taste
Maista! Have a taste!
juon → Juo! Drink!
syön → Syö! Eat!
pesen → Pese hampaat! Wash (your) teeth!
menen → Mene! Go!
herään → Herää! Wake up!
The imperative form is not necessarily very commanding in Finnish, particularly if you don’t shout.
We use the phrase ole hyvä with it:
Maista, ole hyvä.
Please, have a taste.
NEGATIVE FORM
The negative word for the imperative singular is älä added before the imperative form:
Älä ole hassu!
Don’t be silly!
Älä mene!
Don’t go!
IMPERATIVE, PLURAL AND FORMAL
Take away the infinitive marker and add -kaa, -kää: men/nä (3) → menkää Menkää taksilla!
Plural and formal imperative in the negative form:
the negative word is Älkää. The ending for the verb is -ko, -kö.
Menkää! → Älkää menkö!
Don´t go!
Juokaa → Älkää juoko!
Don´t drink!
MENNÄÄN! – LET´S GO!
This form of the verb is really a passive form. It is used among other things as the imperative 1st person plural.
VERB TYPES 2,3,4
Add the ending an, än to the basic (infinitive) form of the verb.
mennä (3)
Mennään kahville!
Let´s go for a coffee!
opiskella (3)
Opiskellaan suomea!
Let´s study Finnish!
juoda (2)
Juodaan kahvia!
Let´s drink some coffee!
VERB TYPE 1
Start from the form for the 1st person singular (minä-form) of the verb. First drop the personal ending –n and add taan/tään.
puhua: minä puhu-n
Puhutaan suomea!
Let´s speak Finnish.
kysyä: minä kysy-n
Kysytään opettajalta!
Let´s ask the teacher!
NEGATIVE
The negative word is always ei and the last two letters of the actual verb are dropped.
mennään → ei mennä
let´s not go
puhutaan → ei puhuta
let´s not speak
Ei mennä kahvilaan! Ei puhuta suomea!
SUMMARY OF THE USE OF “MENNÄÄN“-FORM
1) LET’S GO
Mennään Suomenlinnaan!
Let´s go to Suomenlinna!
Tavataan Kauppatorilla!
Let´s meet at Kauppatori!
2) VERB FORM FOR THE 1st PERSON PLURAL
This is a very common form, particularly in everyday, less formal language.
Me mennään Suomenlinnaan.
We are going to Suomenlinna.
Formal: Me menemme Suomenlinnaan.
Missä me tavataan?
Where shall we meet?
Fomal: Missä me tapaamme?
3) PASSIVE VOICE
Suomessa puhutaan suomea.
Finnish is spoken in Finland.
Suomessa juodaan paljon kahvia.
They drink lots of coffee in Finland.
THE CONDITIONAL
The conditional marker isi is put in between the stem and the personal endings. Start from the he-form (3rd person plural), drop the ending (vat, vät) and then add the personal endings: haluta (he) halua-vat haluaisi– + the personal ending
THE ISI-MARKER CHANGES THE VOWEL OF THE VERB IN THE FOLLOWING WAY:
e, i disappear
| MENNÄ | TULLA | LÄHTEÄ | VOIDA |
|---|---|---|---|
| (he) menevät | tulevat | lähtevät | voivat |
| menisi- | tulisi- | lähtisi- | voisi- |
Lähtisitkö kanssani?
Would you leave with me?
Tulisin jos voisin.
I would come if I could.
double vowel shorten
| PELATA | TAVATA | JUODA | SYÖDÄ |
|---|---|---|---|
| (he) pelaavat | tapaavat | juovat | syövät |
| pelaisi- | tapaisi- | joisi- | söisi- |
Notice the change uo → oisi and yö → öisi
Tapaisimmeko asemalla?
Would we meet at the station?
Minä haluaisin mennä elokuviin.
I would like to go to the pictures.
Söisin hyvin ja joisin samppanjaa.
I would eat well and drink champagne.
Menisin pubiin pelaamaan biljardia.
I would go to a pub to play billiards.
Notice! olla → olisi– Lähtisin, jos minulla olisi rahaa.
I would go if I had money.
käydä → kävisi– Kävisin torilla.
I would go to the market place.
NEGATIVE CONDITIONAL
The negative form has no personal endings tekisin → en tekisi (I would not do)
tekisit → et tekisi
tekisi → ei tekisi
tekisimme → emme tekisi
tekisitte → ette tekisi
tekisivät → eivät tekisi
En tekisi mitään erikoista.
I wouldn´t do anything special.
HOW AND WHEN TO USE THE ISI-FORM?
Apart from the hypothetical statements (“if I had…”) this form is very common when asking something politely
POLITE QUESTION, REQUEST (“please” in Finnish)
Lähtisitkö mukaan?
Would you come along (please)?
Voisitko lainata minulle rahaa?
Could you lend me some money (please)?
Saisinko kaksi kuppia kahvia.
Could I please have two cups of coffee.
HYPOTHETICAL STATEMENT
Minä haluaisin mennä leffaan.
I would like to go to the movies.
Lähtisin, jos minulla olisi rahaa.
I would go if I had money.
Olisi kiva kuulla, kun sinä laulat.
It would be nice to hear you singing.
SUGGESTIONS
Tulisitte tekin sinne!
You should come there, too!
Mitä jos me menisimme ensin leffaan!
What if we went to the movies first!
-MAAN, -MÄÄN / -MASSA, -MÄSSÄ – FORMS OF THE VERB
When we want to express that we are going somewhere to do something or we are somewhere doing something we need to have the second verb of the sentence in a special form.
Notice: Questions!
Mihin sinä menet?
Where are you going?
Minä menen syömään.
I go to eat.
Missä hän on?
Where is (s)he?
Hän on syömässä.
S(he) is eating.
Mitä sinä teet?
What are you doing?
Minä syön.
I am eating.
To make these forms, start from the 3rd person plural (he-form) of the verb. Drop the personal ending –vat /-vät and replace it with maan/mään or massa/mässä.
(he) juo-vat
syö-vät
juomaan
syömään
juomassa
syömässä
A: mennä + maan / mään
If the main (personal) verb of the sentence is mennä the second verb is in the maan/mään -form. Notice the question!
Mihin te menette?
Where are you going (to)?
Me menemme syömään.
We are going to eat.
Me menemme kahvilaan.
We are going to a café .
Mihin te menette?
Where are you going to?
Juomaan kahvia.
To drink coffee.
Mennään juomaan kahvia!
Let´s go to drink some coffee!
B: olla, istua + massa / mässä
With the verbs such as olla, istua the second verb is in the massa/mässä -form. Notice the question!
Missä hän on?
Where is he?
Hän on syömässä.
He is eating.
Hän on kahvilassa.
He´s at the café.
Missä hän on?
Where is she?
Syömässä lounasta.
Having lunch (Eating).
Hän istuu kahvilassa juomassa kahvia.
He is sitting in a café drinking coffee.
Notice! Do not confuse this form with the English present continuous (to be doing something)!
Mitä sinä teet?
What are you doing?
Minä syön.
I´m eating.
Missä Kaire on?
Where is Kaire?
Hän on syömässä lounasta.
She´s having lunch (eating).
ABOUT THE K, P, T – CHANGE IN VERBS (Type 1)
Consonants k, p, t may change in a certain way when endings are added to the word (verbs and nouns). Let´s take this change (also called consonant gradation) step by step. For now, let´s have a look at just a few of the most common changes in verb type 1. Double consonats (kk, pp, tt) change into one consonant (k, p, t). The change happens in the 1st and the 2nd persons (singular and plural), not in the 3rd persons!
| tt > t | kk > k | k > - | |
|---|---|---|---|
| OTTAA (to take) | NUKKUA (to sleep) | LUKEA (to read) | |
| minä | otan | nukun | luen |
| sinä | otat | nukut | luet |
| hän | ottaa | nukkuu | lukee |
| me | otamme | nukumme | luemme |
| te | otatte | nukutte | luette |
| he | ottavat | nukkuvat | lukevat |
Notice that the single k disappears.
Notice: Remember that from the 1st person singular, you get
a) the negative form of every verb
(minä) ota-n en, et, ei ota, emme, ette, eivät ota
(minä) nuku-n en, et, ei nuku, emme, ette, eivät nuku
Juan ottaa olutta. Teija ei ota olutta, hän ottaa viiniä. Mitä sinä otat?
Juan nukkuu. Minä en nuku, minä opiskelen.
b) the imperative singular of every verb
(minä) ota-n Ota jotakin! (minä) nuku-n Nuku hyvin!
MORE ABOUT K, P, T – CHANGE IN VERB TYPE 1
t → d
tietää to know
minä tiedän
sinä tiedät
hän tietää
me tiedämme
te tiedätte
he tietävät
Tiedätkö, missä Riika on?
En tiedä.
rt → rr
kertoa to tell
minä kerron
sinä kerrot
hän kertoo
me kerromme
te kerrotte
he kertovat
Kerro jotakin Valenciasta!
Juan kertoo, millainen kaupunki Valencia on.
NOUNS
PERSONAL PRONOUNS, SINGULAR AND PLURAL
minä I
sinä you
hän he,she
se it (referring to animals)
me we
te you (plural and formal)
he they
In Finland it is very common to adress people informally, using sinä-form especially between young people and students, even when they have not met before.
PERSONAL PRONOUNS, GENITIVE FORMS (SINGULAR AND PLURAL)
(minä) minun
Minun nimi on Juan
(sinä) sinun
Mikä sinun nimi on?
(hän) hänen
Hänen nimi on Kaire.
(me) meidän
Meidän kotimaa on Ranska.
(te) teidän
Mikä teidän kotimaa on?
(he) heidän
Heidän kotimaa on Italia.
Notice: There are no possessive pronouns in Finnish. so e.g. minun means both myand mine. In the standard written Finnish we use possessive suffixes with or without the genitive form of the personal pronouns.
Minun nimeni on Teija.
My name is Teija.
Kotimaani on Suomi.
My home country is Finland.
In everyday spoken language Finns tend not to use them. At this point it is enough for you to recognize them.
Minun kotimaani / nimeni
Sinun kotimaasi / nimesi
Hänen kotimaansa / nimensä
Meidän kotimaamme / nimemme
Teidän kotimaanne / nimenne
Heidän kotimaansa / nimensä
PERSONAL PRONOUNS, PARTITIVE, GENITIVE AND THE STEM
| Basic | Partitive | Genitive | Stem + other endings |
|---|---|---|---|
| minä | minua | minun | minu- |
| sinä | sinua | sinun | sinu- |
| hän | häntä | hänen | häne- |
| me | meitä | meidän | mei- |
| te | teitä | teidän | tei- |
| he | heitä | heidän | hei- |
Voitteko sanoa minulle, milloin suomen kurssi on?
Voinko auttaa sinua? Mikä hänen nimi on?
PERSONAL PRONOUNS, THE OBJECT FORMS
The personal pronouns have only two possible object forms: a special t-form (sinut) and the partitivive form (sinua). In other words, they do not have a n-object form.
t-form partitive
minut minua
sinut sinua
hänet häntä
meidät meitä
teidät teitä
heidät heitä
Miten minä löydän sinut?
How will I find you?
Miten Juan löytää Teijan?
How will Juan find Teija?
Juan tapaa hänet satamassa.
Juan meets her at the harbour.
Juan tapaa Kairen satamassa.
Juan meets Kaire at the harbour.
Remember! If the sentence is negative, or the verb requires the partitive object, the personal pronoun is in the partitive form.
En löydä sinua.
I can´t find you.
Juan kuuntelee häntä.
Juan is listening to her.
Rakastatko minua?
Do you love me?
TÄMÄ, TUO, SE – DEMOSTRATIVE PRONOUNS
Notice the exceptional forms:
tämä, tuo, se, tässä, tuossa, siinä
Minä en asu tässä talossa.
I don´t live in this house.
Karl asuu siinä huoneessa.
Karl lives in that room.
PRONOUN SE (IT, THAT) – DIFFERENT FORMS
| BASIC | se | Se on Suomen pääkaupunki |
| GENITIVE | sen | Mikä sen nimi on? |
| PARTITIVE | sitä | Teija rakastaa sitä. |
| WHERE TO? | siihen | Haluatko tulla siihen kaupunkiin? |
| WHERE? | siinä | Juan opiskelee siinä kaupungissa. |
| WHERE FROM? | siitä | Teija on kotoisin siitä kaupungista. |
Tiedätkö, mistä kaupungista me puhumme?
Do you know which city we are talking about?
QUESTION PRONOUN KUKA (WHO)
You will notice that even the pronouns are inflected, they take different forms depending e.g. on the sentence structure. Here are a few useful forms of kuka ´who´.
| STEM: kene- | EXAMPLE | |
|---|---|---|
| BASIC | kuka? | Kuka sinä olet? |
| PARTITIVE | ketä? | Ketä opettaja auttaa? |
| GENITIVE | kenen? | Kenen vieressä Juan istuu? |
| ADESSIVE | kenellä? | Kenellä on oppikirja? |
| ABLATIVE | keneltä? | Keneltä voin kysyä? |
| ALLATIVE | kenelle? | Kenelle opettaja puhuu? |
MITÄ? MIKÄ? – WHAT?
If you want to know what some stuff (food or drink) is use the pronoun Mitä. Notice that the answer is in the partitive form. When asking what some concrete thing is – or someone´s name, address etc., the question pronoun is Mikä.
Mitä tämä on?
What (stuff) is this?
Se on kahvia.
It is coffee.
Mikä tämä on?
What (thing) is this?
Se on kuppi.
It is a cup.
Mitä soppaa tämä on?
What soup this is?
Se on hernesoppaa.
It is peasoup.
Mikä kahvila tämä on?
What/Which café this is?
Tämä on yliopiston kahvila.
This is a University café.
MILLAISTA SE ON? MILLAINEN SE ON? – WHAT IS IT LIKE?
When we are describing what some food or drink is like, the adjective is in the partitive form. Notice also the question word, which is in the partitive form (millaista?). When we are talking about one concrete thing or e.g. a person, the words are in the basic form (millainen?). What we are describing (the subject of the sentence) is always in the basic form.
Millaista kahvi on? Millainen kahvila on?
Kahvi on hyvää. Kahvila on hyvä. Kahvi on kallista. Kahvila on kallis. Tee on halpaa. Yliopiston kahvila on halpa.
Minkämaalaista olut on? Minkämaalainen sinä olet? Olut on suomalaista. Minä olen suomalainen. Viini on ranskalaista. Minä olen ranskalainen.
MILLAISTA SIELLÄ ON? – WHAT IS IT LIKE IN THERE?
When describing the atmosphere of a place (it is fun there), the adjective is in the partitive form. Notice the word order!
Baarissa on hauskaa.
It´s fun in the bar.
Baarissa on tylsää.
It´s boring in the bar.
Millaista baarissa on?
What is it like in the bar?
Hauskaa.
Great fun/ Fun.
-STA/ -STÄ -FORMS (THE ELATIVE CASE) OF SOME PRONOUNS
- a) personal pronouns
minusta, sinusta, hänestä,
meistä, teistä, heistä
– Tykkäätkö sinä minusta? – En.
Minä tykkään hänestä.
– Kenestä? – Juanista.
- b) demonstrative pronouns
tämä → tästä
tuo → tuosta
se → siitä
Millaista suomalainen kahvi on? Tykkäätkö siitä? Tämä ruoka on hyvää. Minä tykkään tästä.
- c) question pronouns kuka, mikä
kuka? → kenestä
mikä? → mistä?
– Kenestä sinä tykkäät? – Sinusta.
– Mistä sinä tykkäät. – Kahvista.
PARTITIVE
PARTITIVE SINGULAR, THE ENDINGS
The partitive is used for many different purposes, as you will notice. It has no direct equivalent in the Indo-European languages, so you better take it as a truly Finnish speciality. There are three different partitive singular endings. First learn the main rules of choosing the ending:
-a, -ä
when the word ends in one vowel (except e!)
tuoli → 4 tuolia
kaappi → 2 kaappia
naapuri → 3 naapuria
numero → 5 numeroa
pöytä → 2 pöytää
espanja → Juan puhuu espanjaa.
Notice: suomi → suomea Teija puhuu suomea.
-tta, -ttä
when the word ends in the vowel -e
huone → 4 huonetta
-ta, -tä
when the word ends in two vowels or in a consonant
televisio:
Katsotko sinä televisiota?
keittiö→ kaksi keittiötä
pakastin → 2 pakastinta
Notice: If the word ends in –ia, the ending is –a
Aldo puhuu italiaa.
Notice the partitive form of the word type uusi → uutta
3 uutta naapuria
ABOUT THE USE OF THE PARTITIVE SINGULAR
The partitive form/case is used for many different purposes, e.g.
1) with numbers 2, 3, 4 … (not with number ONE!)
yksi tuoli one chair
neljä tuolia four chairs
yksi naapuri one neighbour
kaksi naapuria two neighbours
yksi uusi naapuri one new neighbour
yksi huone one room
viisi huonetta five rooms
kolme uutta naapuria three new neighbours
Notice: monta ´many´+ partitive singular
yksi kaappi one cupboard
monta kaappia many cupboards
2) with some verbs, e.g. puhua ´to speak´ and katsoa ´to watch (The object is in the partitive form. The verbs often express continuous, unfinished action.)
Katsotko sinä televisiota?
Do you watch TV?
Juan puhuu espanjaa.
Juan speaks Spanish.
MORE ABOUT THE USE OF THE PARTITIVE
The partitive case is used when talking about indefinite amount of food or drink:
kahvia ´some coffee´, teetä ´some tea´.
Juotko kahvia vai teetä?
Do you drink coffee or tea?
Haluatko sokeria...
Do you want sugar…
…tai maitoa?
…or milk?
Syötkö puuroa?
Do you eat porridge?
Notice: vesi, vettä
Minä juon vain vettä.
I drink only water.
KUINKA MONTA? – HOW MANY?
The word after the question kuinka monta takes the partitive singular form:
Kuinka monta opiskelijaa täällä on?
How many students there are here?
Kuinka monta luentoa Juanilla on maanantaina?
How many lectures Juan has on Monday?
Notice!
Kuinka monta teitä on?
How many of you there are?
Meitä on kolme.
There are three of us.
MEASURES + PARTITIVE
With words expressing measure (e.g. kuppi, lasi) or quantity (e.g. litra, kilo) we use the partitive.
kuppi kahvia
litra maitoa
lasi viiniä
kilo riisiä
tuoppi olutta
paketti kahvia
– Minulle kuppi kahvia ja lasi vettä, kiitos.
– Tuoppi olutta, kiitos.
Notice! Partitive singular after the numbers 2,3,4…:
kaksi kuppia teetä / kaksi lasia viiniä / kaksi litraa maitoa
MISSÄ PÄIN + PARTITIVE
Missä päin Suomea se on?
Where abouts in Finland is it?
Turku on Länsi-Suomessa Joensuu on Itä-Suomessa Helsinki on Etelä-Suomessa Rovaniemi on Pohjois-Suomessa Jyväskylä on Keski-Suomessa
Jyväskylä is in the middle of Finland.
MISTÄ? – WHERE FROM?
When you want to say where you are from, where you come from, use the ending -sta, -stä. Add it to the name of the country or town.
Mistä sinä olet kotoisin?
Where are you from?
Espanjasta.
From Spain.
(Belgiasta, Italiasta, Berliinistä etc.) Notice the exceptional forms:
Suomi → Suomesta. From Finland.
Venäjä → Venäjältä. From Russia.
Helsinki → Helsingistä. From Helsinki.
MISSÄ? – WHERE
The inessive ending -ssa/-ssä answers the question where:
talossa in a/the house
huoneessa in a/the room
Käpylässä in Käpylä
MIHIN? – WHERE TO? (THE ILLATIVE)
When going (or coming) into a place we use the the following endings:
Vn (= the vowel of the stem of the word + n) when the stem of word ends with one vowel or two different vowels. This is the most common ending for the illative case.
yliopisto+on → yliopistoon
to the university
keittiö+ön → keittiöön
(in) to the kitchen
Suomi, Suome+en → Suomeen
to Finland
Tänään Juan menee yliopistoon.
Today Juan is going to university.
Hän menee keittiöön.
He/She is going to kitchen.
Tervetuloa Suomeen!
Welcome to Finland!
seen when the stem of the word ends with a double vowel.
kylpyhuone, kylpyhuonee+seen
to the bathroom
Ensin hän menee kylpyhuoneeseen ja käy suihkussa.
hVn (= h + the vowel + n) in three letter words. Notice that the vowel of the ending is the same as the last vowel of the word.
maa+han → maahan
to a country
työ+hön → työhön
to work, job
ADESSIVE CASE – lla, llä
This case is used for example with streets, squares and bus stops when answering the question where something is, someone lives etc.
Pysäkki on Aleksanterinkadulla.
The stop is in Aleksanterinkatu.
Juan asuu Leppäsuonkadulla.
Juan lives in Leppäsuonkatu.
Notice: katu – kadulla on the street
Also: oikealla – on the right, vasemmalla – on the left
GENITIVE
GENITIVE, SINGULAR
The ending for the genitive singular is n. It is added to the stem of the word. opettaja → opettajan
Teija → Teijan
suomi → suomen
kieli → kielen
laitos → laitoksen
Notice! If a foreign proper name ends with a consonant we must add a vowel -i before the Finnish ending:
Juan → Juanin
Karl → Karlin
ABOUT THE USE OF THE GENITIVE FORM
The genitive form is used in Finnish to express e.g.
who owns something
Juanin kirja
Juan´s book
with (many) postpositions
opettajan kanssa
with the teacher
in I have to do -sentences
Juanin täytyy opiskella.
Juan has to study.
Notice also:
Helsingin yliopisto
University of Helsinki
Suomen kielen laitos
the Department of Finnish Language
suomen kurssi
a course in Finnish, the Finnish course
suomen opettaja
a Finnish teacher
GENITIVE + PARAS
Helsinki on Suomen paras kaupunki.
Helsinki is the best town in Finland.
Mikä on Euroopan paras kaupunki?
What is the best town in Europe?
Mikä on maailman paras kaupunki?
What is the best town in the world?
NOUN TYPES
WORD TYPE HUONE: e → ee-words
Most of the endings are added to the (inflectional?) stem of the nouns. Words ending in -e have -ee before the ending:
Basic form: huone a room
Stem: huonee+ssa in a room
WORD TYPE uusi → uude-
Basic form: uusi new
Stem: uude+t
The basic plural marker is t, which is added to the stem of the word:
naapuri
a/the neighbour
naapurit
the neighbours
uusi naapuri
a/the new neighbour
uudet naapurit
the new neighbours
WORD TYPE ENDING WITH -nen The change: -nen → se- + the endings. Notice the partitive form!
Basic form: punainen nappi
Partitive: punaista nappia
Stem punaise-
WORD TYPE -US – oikeus, kirjallisuus
The nouns end with a vowel + us.
Basic form: oikeus, kirjallisuus
Partitive: oikeutta, kirjallisuutta
Stem: oikeude-,kirjallisuude-
WORD TYPE -OS, -US – laitos, rakennus
Basic form: laitos, rakennus
Partitive: laitosta, rakennusta
Stem: laitokse-, rakennukse-
Juan voi opiskella suomea Suomen kielen laitoksessa.
Suomen kielen laitoksen toimisto on päärakennuksessa.
Juan menee Suomen kielen laitokseen.
Rule of agreement
In Finnish the attributes (adjectives and pronouns preceding a word) are in the same case as the main word, i.e. the case endings are added to the attribute as well:
huoneessa
in a room
tuossa huoneessa
in that room
talossa in a house tässä talossa
in this house
naapurit
the neighbours
uudet naapurit
the new neighbours
mikä huone?
what/which room
missä huoneessa?
in which room?
WORD TYPE AS → AA – VIERAS, LOUNAS
Basic: vieras, lounas, kohtelias
Partitive: vierasta, lounasta, kohteliasta
Stem: vieraa-, lounaa-, kohteliaa–
Teija ja Juan syövät lounasta.
Mennään lounaalle!
Mitä mieltä ulkomaalaiset vieraat ovat Suomesta?
Juan on kohtelias.
WORDS ENDING IN -i
The words ending in -i are devided into four groups. Notice the partitive form and the last vowel of the stem. Here are a few usefful examples of each group:
1) i = i
The partitive ending -a / -ä.
| BASIC | PARTITIVE | STEM |
|---|---|---|
| banaani | banaania | banaani- |
| bussi | bussia | bussi- |
| äiti | äitiä | äidi- |
Menen yliopistoon bussilla.
Minä rakastan äitiä.
Mikä sinun äidin nimi on?
2) i → e
The partitive ending is -a / – ä.
| BASIC | PARTITIVE | STEM |
|---|---|---|
| suomi | suomea | suome- |
| lehti | lehteä | lehde- |
| veli | veljeä | velje- |
Minä asun Suomessa ja opiskelen suomea.
Äiti on lehtimies.
Hän on työssä sanomalehdessä.
Minulla on kaksi veljeä.
3) i → e
No vowel -i in the partitive, the partitive ending is -ta / -tä.
| BASIC | PARTITIVE | STEM |
|---|---|---|
| pieni | pientä | piene- |
| kieli | kieltä | kiele- |
| lapsi | lasta | lapse- |
Minulla on kaksi pientä lasta.
Kuvassa on täti ja tädin lapset.
Mitä kieltä sinä puhut?
4) uusi-words
| BASIC | PARTITIVE | STEM |
|---|---|---|
| uusi | uutta | uude- |
| vuosi | vuotta | vuode- |
| kuukausi | kuukautta | kuukaude- |
Lassi on 5 kuukautta vanha.
Juanin pikkusisko on 15 vuotta vanha.
Kuinka monta päivää vuodessa on?
WORD TYPE IS → ii – kaunis, kallis
Basic: kaunis beautiful kallis expensive
Partitive: kaunista, kallista
Stem: kaunii-,kallii-
Niina on kaunis nainen.
Sirpalla on kauniit silmät.
Kahvi on kallista.
-LAINEN, -LÄINEN – ADJECTIVE SUFFIX
Add this suffix to a Finnish name of the country (or town) and you get the (nationality) adjective.
Minkämaalainen sinä olet?
What is your nationality?
Minä olen italialainen.
I am Italian.
(belgialainen, italialainen, berliiniläinen etc.)
Notice the exceptional forms:
Suomi → suomalainen
Ruotsi → ruotsalainen
Venäjä → venäläinen
Notice: In Finnish the adjectives are written with a small capital letter!
LANGUAGES
In most cases, the name for the language is the same as the name of the country.
Maa: Espanja, Italia, Saksa, Viro, Venäjä
Kieli: espanja, italia, saksa, viro, venäjä
Notice: The languages are written with the small first letter.
When the language comes after the verb puhua “to speak“, it is in a partitive form. This form will be discussed later. For now, just add the vowel a or ä to the name of the language:
Minä puhun espanjaa.
Kaire puhuu viroa.
Me puhumme saksaa.
Oleg puhuu venäjää.
Remember: the vowel is a, if the word has any one of the following vowels: a, o or u (Rolf puhuu saksaa. Oleg puhuu venäjää).
Notice: Suomi. Hän on suomalainen. Hän puhuu suomea.
T-WORDS (PLURAL NOUNS)
There are nouns which are in the t-plural form (basic plural) even though they mean one single thing, e.g. kasvot face, housut trousers, farkut jeans, silmälasit spectacles
Hänellä on pyöreät kasvot.
He has round face.
Ingalla on vihreät housut.
Inga has green trousers.
Minulla on silmälasit.
I´ve got spectacles.
ADJECTIVE SUFFIX -inen
tukka + inen
Joni on vaaleatukkainen.
Joni is fairhaired.
Tate on tummatukkainen.
Tate is darkhaired.
silmä+inen Sirpa on vihreäsilmäinen.
Sirpa is greeneyed.
Joni on sinisilmäinen.
Joni is blue-eyed.
Notice the change punainen → puna(tukkainen). sininen → sini(silmäinen)
-MINEN-FORM (LUKEMINEN, READING)
Start from the 3rd person plural form of the verb. Take away the personal ending (vat / vät) and add –minen to the stem:
(he) luke-vat
they read
lukeminen
reading
(he) ui-vat
they swim
uiminen
swimming
Lukeminen on hauskaa.
Reading is fun.
Uiminen on kivaa.
Swimming is nice.
Hän harrastaa lukemista.
Her hobby is reading.
Hän harrastaa uimista.
Swimming is her hobby.
ABOUT THE K, P, T – CHANGE IN NOUNS
The consonants k, p, t change in nouns the same way as in verbs of the type 1. Here a few most common changes, for now. Notice, though, that the changes do not happen in the partitive and “into where” (illative) forms:
pp → p
kauppa shop
kaksi kauppaa two shops
(menen) kauppaan (I go) to a shop
kaupassa in a shop
kaupat the shops
kaupan ovi a door of a shop
kk → k
serkku cousin
(monta) serkkua (many) cousins
serkut the cousins
Minulla on yksi serkku. Juanilla on monta serkkua. Tässä ovat minun serkut.
tt → t
tyttö girl
tytöt the girls
t → d
äiti mother
äidin nimi mother´s name
Exceptional forms:
poika poja-
Mikä tuon pojan nimi on?
suku suvu-
Lassi on suvun ensimmäinen lapsenlapsi.
SENTENCES
KO/KÖ-QUESTIONS
Simply add the question suffix -ko, -kö to the personal form of the verb: puhut you speak
olet you are
puhutko? do you speak
oletko? are you?
The verb with the question suffix starts the sentence:
Puhutko sinä englantia? Puhutteko te englantia? Puhuuko Juan espanjaa? Onko Aldo italialainen?
Answering:
-Puhutko sinä englantia? a) Kyllä. / Joo. / Puhun. b) En. / En puhu.
-Oletko sinä suomalainen? a) Kyllä. / Joo. / Olen. b) En. / En ole.
NEGATIVE QUESTION
Add the question suffix -kö into the negative word, which starts the question sentence.
Sinä et tiedä.
You don´t know.
Etkö (sinä) tiedä?
Don´t you know?
Eikö Juan tiedä, missä Latvia on?
Doesn´t Juan know where Latvia is?
SENTENCE TYPES
THERE IS / THERE ARE – SENTENCES
Start the sentence with the adverb, the place where something is. The verb is always in the 3rd person singular.
| Missä? Where? | on/is | Mikä?/What |
|---|---|---|
| Huoneessa | on | pöytä. |
| Keittiössä | on | jääkaappi. |
| Olohuoneessa | on | sohva. |
THERE IS NO – SENTENCES
What is not in a place is in the partitive form.
Missä? + ei ole + Mitä? (in a partitive form)
Kylpyhuoneessa ei ole ammetta eikä pesukonetta.
Makuuhuoneessa ei ole tietokonetta.
Olohuoneessa ei ole sänkyä.
I HAVE TO DO – SENTENCE
This is a special Finnish sentence type expressing necessity, what someone must/has to do. The subject is in the genitive form, the main verb täytyy is always in the same form (3rd person singular – no personal endings!) and the second verb is in the infinitive (basic) form.
GENITIVE + TÄYTYY + 2nd VERB
Minun täytyy opiskella suomea. Sinun täytyy mennä suomen kurssille. Hänen täytyy opiskella. Meidän täytyy mennä yliopistoon. Teidän täytyy opiskella. Heidän täytyy opiskella. Juanin täytyy opiskella suomea.
Täytyykö sinun opiskella suomea?
Do you have to study Finnish?
I DON´T HAVE TO DO – SENTENCES
In the negative form the main verb is ei tarvitse. Notice that the negative word is ei in all the personal forms!
Genitive + ei tarvitse + 2nd verb
Minun ei tarvitse opiskella suomea. Sinun ei tarvitse mennä suomen kurssille. Hänen ei tarvitse opiskella. Meidän ei tarvitse mennä yliopistoon. Teidän ei tarvitse opiskella. Heidän ei tarvitse opiskella. Juanin ei tarvitse opiskella suomea.
Notice!
Same structure with the verb kannattaa ´to be worth while´:
genitive + kannattaa / ei kannata + infinitive.
Sinun kannattaa mennä suomen kurssille.
Sinun ei kannata mennä suomen kurssille.
TO HAVE – SENTENCES
to have → lla, llä + on
to have not → lla, llä + ei ole
The verb is always in the same form on / ei ole (3rd person singular).
minulla on / ei ole
I have / don´t have
sinulla on / ei ole
you have / don´t have
hänellä on / ei ole
he(she) has / don’t has
meillä on / ei ole teillä
we have / don’t have
on / ei ole
you have / don’t have
heillä on / ei ole
they have / don’t have
Juanilla on suomen kurssi tiistaina ja torstaina.
Onko sinulla luento perjantaina?
Negative: lla, llä + ei ole + partitive
Juanilla ei ole luentoa.
Minulla ei ole suomen kurssia perjantaina.
Juanilla on luento
Minulla on suomen kurssi torstaina.
IT IS TIME – IT IS NICE + A VERB
Notice that the Finnish sentence has no pronoun. The adjective is usually in the partitive form.
On aika rentoutua.
It is time to relax.
Olisi kivaa kuulla, kun sinä laulat.
It would be nice to hear (when) you sing.
INDIRECT QUESTION
Notice, the difference between Finnish and English. In Finnish the indirect question starts with either the question word/phrase or the verb with a question suffix –ko, -kö.
Mennään kysymään, onko siellä tilaa.
Let´s go and ask, if there´s any space there.
Minä menen kysymään, onko se vapaa.
I´ll go and ask if it´s free.
Juan kysyy, millainen kahvila on.
Juan asks what is the café like.
TELLING AND ASKING FOR AN OPINION
minusta, sinusta – in my opinion, in your opinion
Millainen kahvila on?
What is the café like?
Minusta se on kiva ja halpa.
I think (In my opinion) it is nice and cheap.
Onko Suomi sinusta kallis maa?
Do you think Finland is an expensive country.
On vähän.
Yes, a little.
Millainen maa Suomi on sinusta?
What kind of a country Finland is in your opinion?
Minusta Suomi on kaunis maa.
I think Finland is a beautiful country.
mitä mieltä + olla + sta, stä
Mitä mieltä sinä olet Suomesta.
What do you think about Finland?
Minusta Suomi on kaunis maa.
I think Finland is a beautiful country.
Notice! The simpliest way to answer the question is to start with the word minusta (in my opinion, I think).
TO AGREE AND DISAGREE WITH SOMEONE’S OPINION
olla samaa mieltä (kuin) / olla eri mieltä (kuin) There are a few phrases for you to use when you agree or disagree with some statement. Take your pick! Minusta Suomi on kaunis maa.
- a) Olen samaa mieltä (kuin sinä). I agree (with you).
- b) Niin on. So it is. (I agree.)
- c) Niin minustakin. I think so too.
Suomi on halpa maa.
- a) Minä olen eri mieltä. I disagree.
- b) Ei ole. No it´s not.
- c) Ei minusta. I don´t think so.
OBJECT
ABOUT THE DIRECT OBJECT
Unlike in English, the Finnish object is usually marked with an ending, e.g.
Genitive singular:
Minä ostan kirjan.
I´ll buy a book.
Partitive singular:
Minä en osta kirjaa.
I´m not buying a book.
Juon kahvia.
I´m drinking coffee.
There are other forms for the object, but first learn the use of the n-object (= genitive singular) and the partitive object. Here are some basic rules:
N-OBJECT
When you want, buy, need etc. one concrete thing, item:
Juan ostaa kirjan.
Juan buys a/the book.
Minä haluan ison hampurilaisen.
I want a big hamburger.
Notice the difference:
Juan ostaa kirjan.
Juan buys a/the (one) book.
Juan ostaa kaksi kirjaa.
Juan buys two books.
PARTITIVE OBJECT
1) when the sentence is negative:
Minä en tarvitse kirjaa.
I don´t need a book.
Teija ei halua hampurilaista.
Teija doesn´t want a hamburger.
2) when talking about indefinite amount of food or drink:
Ostan ruokaa.
I´m buying (some) food.
Joisin samppanjaa.
I would drink (some) champagne.
3) some verbs always take an object in the partitive form, e.g.
katsoa(1)
Juan katsoo karttaa.
Juan is looking at the map.
He katsovat televisiota.
They are watching television.
kuunnella (3)
Sinä saat kuunnella minua.
You may/can listen to me.
Hän kuuntelee musiikkia.
He is listening to music.
opiskella (3)
Juan opiskelee geologiaa.
Juan is studying geology.
A BIT MORE ABOUT THE N-OBJECT
The n-object is never used if the verb of the sentence is
1) IN THE IMPERATIVE FORM Osta kirja!
Buy a book!
Hän ostaa kirjan.
He buys a book.
2) IN THE “MENNÄÄN”-FORM Ostetaan kirja!
Let´s buy a book!
Me ostetaan kirja.
We buy a book.
Formal: Me ostamme kirjan.
3) TÄYTYY + INFINITIVE Minun täytyy ostaa kirja.
I have to buy a book.
Minä ostan kirjan.
I buy a book.
REMEMBER WHEN THE PARTITIVE OBJECT MUST BE USED
1) NEGATIVE SENTENCE
En osta kirjaa.
I´m not buying a book.
Älä osta kirjaa!
Don´t buy a book!
Ei osteta kirjaa!
Let´s not buy a book!
Minun ei tarvitse ostaa kirjaa.
I don´t have to buy a book.
2) INDEFINITE AMOUNT
Minä ostan kahvia.
I buy (some) coffee.
Osta kahvia!
Buy (some) coffee!
Minun täytyy ostaa kahvia.
I have to buy (some) coffee.
3) WITH THE VERBS WHICH ALWAYS TAKE THE OBJECT IN THE PARTITIVE FORM
Sinä voit kuunnella minua.
You can listen to me.
Opiskelen suomea.
I´m studying Finnish.
WHAT IS IT LIKE? WHAT ARE THEY LIKE?
The form of the descriptive adjective depends on what you are describing.
1: one concrete thing basic singular form or a person
Kahvila on kallis.
Tate on pitkä ja tukeva.
Niina on iloinen ja puhelias.
2: food or drink partitive singular for
Kahvi on kallista.
Pizza on hyvää.
3: something abstract, unconcrete partitive singular form
Lukeminen on hauskaa.
Uiminen on kivaa.
4: t-word t-plural (basic plural) form
Silmät ovat siniset
Hiukset ovat ruskeat.
Notice the questions:
Millainen sinun paras ystävä on?
What is your best friend like?
Millaista kahvi on?
What is coffee like?
Minkävärinen tukka Tatella on?
What colour hair Tate has?
Minkäväriset silmät Sirpalla on?
What colour eyes Sirpa has?
OTHER THINGS
VOWEL HARMONY
If the word does not have any of the vowels a, o or u the ending or the suffix cannot have those vowels either. Therefore we have two sets of endings and suffixes.
Espanja +sta. Juan on Espanjasta.
espanja +lainen. Hän on espanjalainen.
Berliini +stä. Rolf on Berliinistä.
Berliini +läinen. Hän on berliiniläinen.
TÄÄLLÄ, TUOLLA, SIELLÄ – here, there – adverbs
täällä = (over) here
Used when we are talking about the place we are at the moment.
Minä en asu täällä.
I don´t live here.
siellä = (over) there
Used when we are referring to a place where we are not at the moment.
Kellarissa on pesula.
Siellä on pesukone.
tuolla = (over) there
Used when we can point out the place and everyone can see it.
Sinun huone on tuolla.
Your room is over there.
ADVERB SIELLÄ (OVER THERE)
Where to? sinne, Valenciaan
Where? siellä, Valenciassa
Where from? sieltä, Valenciasta
Valencia on kaunis kaupunki. Juan on kotoisin sieltä. Tule Valenciaan! Tule sinne ensi kesänä! Oulu on pieni kaupunki. Siellä on noin 125 000 asukasta.
PREPOSITIONS AND POSTPOSITIONS
Notice that the nouns used with prepositions and postpositions always have to be in a certain form, e.g.
kaukana + sta
Yliopisto ei ole kaukana asuntolasta.
lähellä + partitive
Se on lähellä asuntolaa.
genitive + edessä
Pysäkki on asuntolan edessä.
Notice also how the postposition changes according to the verb of the sentence.
Missä yliopisto on?
Se on lähellä asuntolaa.
Mihin bussi menee?
Se menee lähelle yliopistoa.
POSTPOSITIONS + GENITIVE
In most cases the noun preceding the postposition is in the genitive form. kanssa Juan puhuu opettajan kanssa.
vieressä Juan istuu Veran vieressä.
edessä Ana istuu Juanin edessä.
takana Robert istuu Juanin takana
välissä Robert istuu Marcon ja Jimin välissä.
Also:
vasemmalla puolella
Ekaterine istuu Veran vasemmalla puolella.
oikealla puolella
Vera istuu Ekaterinen oikealla puolella.
Notice! The (adjective) attribute is in the same form as the main word:
Juan istuu venäläisen Veran vieressä.
Saksalainen Robert istuu espanjalaisen Juanin edessä.
LUO/LUOKSE -LUONA -LUOTA -postpositions
The word before the postposition is in the genitive form (äidin luona).
Mihin? mennä + luo/luokse Menen äidin luo.
I´m going to mother´s.
Missä? olla / käydä + luona Käyn äidin luona.
I´m visiting mother.
Olen äidin luona.
I am at mother´s.
Mistä? tulla + luota Tulen äidin luota.
I´m coming from mother´s.
Tule minun luokse!
Come to my place!
MUKAAN – MUKANA
mukaan Tule mukaan, Inga!
Come along, Inga!
Ota passi mukaan!
Take the passport with you!
olla mukana Ingakin on mukana.
Inga is also with them.
Juanilla on passi mukana.
Juan has the passport with him.
KUINKA USEIN? – HOW OFTEN?
joka päivä, viikko, kuukausi every day, week, month
kerran päivässä, viikossa, kuukaudessa once a day, week, month
kaksi kertaa viikossa twice a week
aina always usein often joskus sometimes (neg.) + koskaan never
KAUHEAN PITKÄ – AWFULLY LONG
An adjective can be emphazised with another adjective which is in the genitive form. A few typical examples:
kauhea awful
kauhean pitkä jono
an awfully long queue
hirveä terrible
hirveän iso supermarketti
a terribly big supermarket
Nakkikioskilla on kauhean pitkä jono. Juan on hirveän isossa supermarketissa.
DIRECTIONS
Mihin? Mene oikealle / vasemmalle / jonon päähän.
Missä? Se on oikealla / vasemmalla / kadun päässä.
Mene suoraan eteenpäin!
Go straight ahead!
Kadun päässä käänny oikealle.
At the end of the street turn right.
Kioski on kadun kulmassa.
The kiosk is at the corner of the street.